Hyvinvointia vai byrokratiaa rakentamassa?

Sote- uudistuksen myötä yli puolet kuntien vastuista ja verotuotoista siirtyy uusille hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet saavat uusien tehtäviensä hoitamiseen rahoituksen valtiolta, joka puolestaan vähentää ne parikymmentä miljardia kuntataloudesta.

KD:n tavoitteena on terveempi Suomi, jota kohti pyrimme panostamalla ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon, nopeaan palveluihin pääsyyn, henkilöstön hyvinvointiin ja tiedolla johtamiseen.

Resursseja ei saa hukata kasvavan hallinnon rattaisiin, eikä uusia veroja pidä luoda kasvattamaan kansalaisten verotaakkaa. Hallintoon käytettyjä verovaroja pitää käyttää vastuullisesti ja fokus tulee olla palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisessa.

Hyvinvointialueen palveluja järjestettäessä on tuottajaksi valittava paikallisen arvion mukaan paras, laadukkain ja kustannuksiltaan järkevin toimija. On muistettava, ettei julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto selviä ilman järkevää ja tasapainoista kumppanuutta yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Fiksuilla julkisilla hankinnoilla edistetään kaiken lisäksi oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.

Uudet valtuustoryhmät eivät tarvitse tukea poliittiseen toimintaan ryhmärahojen muodossa. Monien alueiden valmistelussa suurilla puolueilla tuntuu olevan kiireellisempien asioiden joukossa satojen tuhansien eurojen jakaminen omille valtuustoryhmilleen. Hyvinvointialueista ei saa muodostua piilopuoluetuen rahoituslähteitä. Hyvinvointialueelle ei pidä myöskään perustaa turhia virkoja, jotka sitten täytettäisiin poliittisina nimityksinä. Raskaan hallinnon sijaan on panostettava hoivahenkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin.

Aluehallinnossa on myös suuri demokratiavaje. Lähes joka alueella noin puolet äänistä annetaan alueen keskuskaupungissa, ja hallituksen malli ei tätä valitettavasti tunnista. Kyyti on kylmää pienille kunnille, kun iso osa Suomen kunnista jää ilman edustajaa aluevaltuustoissa.

KD:n mielestä haastetta on taklattava monipuolisella lautakuntarakenteella, jotta kaikista kunnista saadaan edustus aluehallintoon. Palveluverkkoa koskevia päätöksiä ei myöskään pidä tehdä yksinkertaisella enemmistöllä eikä ilman maaseutuvaikutusten arviointia.

Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet karsivat rahapulassa vanhusten ja vammaisten palveluasumista pienemmistä kunnista ja keskittävät sosiaalipalvelut suuriin yksiköihin. Tämä tarkoittaisi monen kohdalla siirtoa kauas omaisista, ja käytännössä mahdottomuutta olla päivittäin läsnä arjessa. Kristillisdemokraattien mielestä ikä tai vamma ei saa rajoittaa ihmisen oikeutta valita asuinpaikkaansa eikä palveluasumisen asiakkaita saa kohdella sote-uudistuksen heittopusseina. KD lähtee aluevaltuustoihin puolustamaan oikeutta asumiseen ja hoivaan omassa kotikunnassa.

Julkisuudessa on kritisoitu kuntapäättäjien ja kansanedustajien asettumista ehdolle aluevaaleissa ja pyrkimistä toimimaan useammalla hallinnon tasolla. Mielestäni vielä oudompaa on, jos nämä päättäjät revittäisiin jostain tyhjiöstä ilman aikaisempaa kokemusta julkishallinnosta ja luottamustehtävissä toimimisesta.

Niiden, jotka kritisoivat päättäjien toimista usealla tasolla, olisi syytä muistaa, että nämä vaalit on tuotu kesken kauden, ja vuodesta 2025 ehdokas voi yhtä aikaa toteutettavissa kunta- ja aluevaaleissa päättää, missä vaaleissa on ehdolla. Kun jokaisen meidän kotikuntamme keskeinen palvelu sosiaali- ja terveystoimi siirtyy hyvinvointialueille, on keväällä valituille kunnallisille päättäjille luontevaa pyrkiä vaikuttamaan paitsi oman kunnan, niin myös koko alueen ratkaisuihin ja lähipalveluiden säilymiseen ja laatuun.

Juuri nyt on aika lähteä vaikuttamaan, sillä ensimmäisellä kierroksella aluevaltuustot tekevät strategiset ratkaisut, luovat lautakuntarakenteen ja kirjoittavat hallintosääntönsä. Myöhemmin päätökset ja valinnat ovat hienosäätöä.

+11
sariessayah
Kristillisdemokraatit Lapinlahti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu