Tuliko näistä verovaalit?

Puolueet ovat jo vähintään vuoden ajan valmistautuneet huolella edessä oleviin kuntavaaleihin. Ohjelmat ja agendat on hiottu kuntoon ja katse suunnattu linjauksiin, jotka liittyvät kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen sekä kuntatalouden haasteisiin.

Vaalien siirtyminen näyttää kuitenkin nostavan kuntavaalien keskiöön talous-, työllisyys- ja veropolitiikan. Ja tämä kyllä johtuu ihan Marinin hallituksen omista ulostuloista tai niiden puutteesta.

Puoliväliriihestä odotettiin mediamylläkän lisäksi kestäviä talous- ja työllisyyspäätöksiä. Hallitus ei kuitenkaan ole palaamassa menokuriin toisin kuin pääministeri Marin antoi ymmärtää vielä helmikuussa. Sen sijaan hallitus esitti Suomelle lisää velkaa, ennenkuulumatonta menokehyksien rikkomista tulevinakin vuosina ja siitä huolimatta vielä kansalaisia kurittavia veronkorotuksia.

Tuloksiltaan lässähtäneen kehysriihen jälkeen hallituksen talouslinjasta on ollut entistä vaikeampi pysyä kärryillä. Erilaisia veroulostuloja on ollut ilma sakeana, mutta hankala on ollut saada selvää, onko kyseessä ollut ministereiden yksityisajattelua vai hallituksen linja.

Viimeistään eduskunnan kyselytunnilla paljastui, ettei se ole selvää edes hallituksen sisällä. Pääministeri kertoo valmistelussa olevasta maakuntaverosta ja hellii ajatusta pääomaveroista kuntatalouden paikkaajana, kun taas tuore valtiovarainministeri kiirehtii kertomaan, ettei hänen pöydältään sellaisia esityksiä löydy. Vai onko niin, että nämä kansalaisen kukkarolle jälleen käyvät esitykset löytyvät työpöydän uumenista vasta kuntavaalien jälkeen?

Pääministeri Marin avasi pelin, ja esitti kuntaveroa progressiiviseksi, mikä entisestään kiristäisi ennen kaikkea keskituloisten suomalaisten verotusta. Kuntaverosta tehtävät vähennyksethän jo nyt keventävät suhteellisesti eniten pienituloisimpien verotusta, eli progressiota kuntaverossa jo on pienituloisimpien kohdalla. Lisäksi sote-uudistuksen myötä yli 60 % kuntaverosta muuttuu progressiiviseksi rahojen siirtyessä valtion kautta hyvinvointialueille.

Seuraavaksi jo useampi hallituspuolue ehti esittämään kunnallisverotuksen ulottamista pääomaverotuksen puolelle, ja vasemmisto tietenkin samassa yhteydessä työ- ja pääomaverotuksen veropohjien yhdistämistä. Päästäisiin taas takaisin 70-luvun tunnelmiin ja reilusti yli 50 prosentin marginaaliveroasteisiin. Pääomavero on varsin suhdanneherkkä tulolähde peruspalveluiden rahoitukseen ja tämäkin rahoituslähde tarvitsisi kuntien välille tasausjärjestelmän.

Näiden veroulostulojen lisäksi hallitus ajaa sote-uudistuksen kyljessä maakuntaveroa kuin käärmettä pyssyyn. Tämä siitä huolimatta, että asiaa pohtinut parlamentaarinen komitea tyrmäsi sen. Maakuntaverokomitean mietinnön mukaan se ei sovellu tämän uudistuksen rahoituspohjaksi. Edessä olisi alueiden eriytyminen entisestään tai entistä monimutkaisempi tasausjärjestelmä sekä verotuksen kiristyminen. Kun hallituksen suunnasta sekä Vasemmistoliitto että Vihreät ovat todenneet, ettei sotea tule ilman maakuntaveroa, niin Keskustan herääminen katumapäälle tämän suhteen taitaa olla myöhäistä.

Tämä hallitus voi todellakin jäädä kyseenalaisesti historiaan sälyttämällä suomalaisille kaksi uutta verotuksen tasoa. Se toinenhan on EU-verotus, jonka hallitus kevyellä ranneliikkeellä ja eduskunnan 2/3-osan äänten enemmistöllä avasi siirtämällä merkittävän verotukseen liittyvän toimivaltuuden EU:lle.

Näissä vaaleissa kannattaa äänestää puolueita, jotka ymmärtävät, että työnteon on oltava kannattavaa ja verotuksen kohtuullista, eikä hyvinvointia voi rakentaa pidemmän päälle velalle.

+5
sariessayah
Kristillisdemokraatit Lapinlahti
Ehdolla kuntavaaleissa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu