Valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa

Valtiovarainministeriön työryhmä kertoi näkemyksiään julkisen talouden huolestuttavasta tilasta ja lääkkeitä velkaantumisen taittamiseen. Työryhmän tärkein viesti oli, että seuraavaan hallituksen on aloitettava työ, joka johtaa julkisen talouden tasapainon palautumiseen. Muutoin hyvinvointiyhteiskunnalta ja sen tarjoamilta palveluilta putoaa pohja. Keinovalikoimassa oli niin veronkorotuksia kuin menoleikkauksia. Ennen kaikkea stoppi velkaantumiselle, koska rahat hupenevat lainojen hoitoon korkojen noustessa.

 

Tästähän äläkkä syntyi. Monet toimittajat tekivät soittokierrosta puolueille, eikä huolen kohteena ollut valtion talous vaan vastuullisuutta osoittaneet virkamiehet. Virkamiehet olivat kuulemma ylittäneet roolinsa. Ettehän te puoluejohtajana voi sitoutua tällaiseen talouspolitiikkaan vaalien jälkeen? Mitä mieltä olette näistä hyvinvointivaltion vastaisista esityksistä? Lievää johdattelun sivumakua uutisoinnissa, jota sitten vasemmistopoliitikot vielä twitterissä säestivät.

 

Tosi asia on, että Valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa. Rahan jakaminen ei nimittäin alkanut vasta koronakriisin myötä. Rinteen-Marinin vasemmistohallitus lisäsi pysyviä menoja parilla miljardilla heti alkutöikseen.

 

Sen jälkeen tehtiin erilaisia kriteeristöjen, mitoitusten ja määräaikojen kiristyksiä ”parin tunnin työnä” lakikirjaan selvittämättä sen kummemmin talous- kuin henkilöstöresursseja. Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi. Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardi lisää kuluja vuositasolla.

 

Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen-Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään. Hallituksen sisällä on julkiseen velkaantumiseen suhtauduttu koko ajan kevyesti. Hyvinä aikoina otettiin vähän velkaa ja huonoina aikoina otetaan paljon velkaa Ja kun lopulta menokehykset tulivat vastaan, niin heitetään sitten nekin romukoppaan.

 

Velalla on kuitenkin väliä. Valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia, joka on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Sattumalta summa on juuri sama kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat mm. terveys- ja vanhuspalveluihin.

 

Kristillisdemokraatit tulevat esittämään oman suunnitelmansa marraskuussa vaihtoehtobudjetin julkaisemisen yhteydessä, mutta jo nyt on selvää, että tarvitaan kaikkia eri keinoja, niin menojen leikkaamista kuin tulojen lisäämistä, ja ennen kaikkea kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, mm. kannustavan perusturvan luomista ja tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissa.

 

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi aloittaa vasta vaalien jälkeen. Jos vaalien läheisyys kangistaa osan poliitikoista puhumasta vastuullisesta taloudesta, niin tuskin heillä on kykyä hoitaa sitä niiden jälkeenkään.

+27
sariessayah
Kristillisdemokraatit Lapinlahti

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu