Helsinki tylytti lausunnossaan hallituksen oppivelvollisuuden pidennysesitystä

Helsingin kaupungin lausunto Marinin hallituksen oppivelvollisuuden pidentämisesityksestä on lähes tyrmäävä, vaikka hallituspuolueiden edustajat kaupunginhallituksessa äänestäen pehmensivät opetustoimen asiantuntijavirkamiesten valmistelemaa lausuntoa.

Esitysluonnoksen kustannusarviot ovat Helsingin lausunnon mukaan täysin alimitoitettu ja yli 40 prosenttia suuremmat kuin hallitus arvioi. Helsinki ei pidä esitystä mahdollisena ilman lisärahoitusta. Pääkaupunki alleviivaa lausunnossaan suurta riskiä, että alimitoitettu rahoitus on vaarassa johtaa siihen, että rahat jouduttaisiin leikkaamaan toisaalta. Tämä vaarantaisi toisen asteen koulutuksen ja perusopetuksen laadun.

Lausunnon mukaan esitys vaikeuttaa koronakevään aikana syntyneiden oppimisvajeiden ja ongelmien korjaamista.

Vasemmistovihreän hallituksen suurimpana sivistystekonaan julistama oppivelvollisuuden pidentäminen osoittautui koulutusleikkaukseksi. Ei ole ihme, että lakiesitys herättää lausuntokierroksella kasvavaa huolta ja vastustusta.

Helsinki kantaa koulutusleikkausuhan lisäksi lausunnossaan vahvaa huolta lakiluonnoksen useista vakavista valuvioista ja lähes mahdottomasta aikataulusta.

Helsingin kaupungin lausunnossa alleviivataan, että oppivelvollisuusesitys ei tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esitys ei takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Helsinki nostaa lausunnossa esille sen, että hallituksen esityksen mukaan oppivelvollisuuden pidentämisestä huolimatta nuorella olisi edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi.

Helsinki nostaa esille myös sen, että esitys syrjii erityisen tehtävän lukioita ja asettaisi lukiolaiset eriarvoiseen asemaan.

Onkin suuri vaara, että oppivelvollisuusesityksen varjolla heikennettäisiin erityisen tehtävän lukioiden ja yksityisten sopimuskoulujen asemaa, jotka ovat olennainen osa kaupunkimme kouluverkkoa.

Noin 30 % toisen asteen opiskelijoista Helsingissä on ulkopaikkakuntalaisia. Lausunnossa on vahva huoli siitä, että koulumatkojen maksuttomuus lisäisi koulutuspaikkojen kysyntää ja heikentäisi helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia entisestään päästä kotikaupungissaan toisen asteen koulutukseen.

Kokoomuksen edustajat esittivät, että kaupunginhallitus ei kannata lakiluonnosta vaan katsoo, että sen tavoitteet olisivat saavutettavissa paremmin kohdistamalla esitykseen varatut resurssit tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille.

Hallituksen esitystä vaikuttavampaa olisi panostaa siihen, että perusopetusta, koulupolun nivelvaiheita ja opinto-ohjausta vahvistetaan niin, että kaikki saavuttavat riittävät perustaidot ja löytävät oman koulutusväylänsä. Voimavaroja tarvitaan myös toisen asteen koulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen sekä kohdennettuun taloudelliseen tukeen niille, joille opintokustannukset muodostuisivat voisivat muodostua esteeksi.

Tutkimukset tukevat vahvasti sitä, että voimavaroja kannatta investoida erityisesti lasten varhaiseen tukeen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon ja riittävät tiedot sekä taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on kokoomuksen tärkeimpiä tavoitteita.

Hallituksen lausunnolla oleva oppivelvollisuuden pidentämisesitys on vastuullista ja viisasta kuopata.

sarisarkomaa
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, kolmen nuoren äiti, THM, intohimoinen Itämeren suojelija ja lenkkeilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu