Suomalaiset ovat valmiina – seuraavan hallituksen tehtävä on viedä viinit ruokakauppaan

Seuraavan hallituksen luonteva tehtävä on viedä viinit päivittäistavarakaupan valikoimiin. Selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa uudistusta.

Tuoreen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista toivoo mietoja viinejä ruokakauppaan. Alkoholilain päivittämiseen suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä. Alkoholilain uudistaminen on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Reilu puolivuosikymmentä alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä nousseet varoitukset ole toteutuneet ja kuluttajat ovat ottaneet uudistuksen vastuullisesti vastaan. On mainiota, että alkoholittomien ja mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt viimeksi vaihtoehtobudjetissa, että viinien myynti ruokakauppoissa sallitaan. Samalla olemme valmiita kiristämään maltillisesti alkoholiverotusta. Lisäksi laskisimme ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin. THL:n (2022) mukaan anniskelun osuus kulutuksesta oli 2021 vain kahdeksan prosenttia. Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta. Ulosmyyntioikeus on ulotettava koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistettava kotiinkuljetukset. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurille.

Alkoholin etämyyntisäännökset on syytä vihdoin täsmentää. Etämyynti on EU:n sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää.

Viimeisempänä tekemämme tekemämme alkoholilain uudistuksen myötä ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuus nousi 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja ravintola-alalle ja juomien valmistukseen tuli lisää liikkumatilaa. Pienpanimoita ja ravintoloita rajoittavia normeja purettiin.

Vahvuusrajan nostoesityksen läpimeno eduskunnassa ei ollut läpihuutojuttu vaan vaati ison työn. Lisähankaluutta toi se, että hallituspuolueiden edustajien enemmistö sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kääntyi yllättäen kesken lain käsittelyn vastustamaan yhdessä hallituspuolueiden voimin neuvotelemaamme lakiesitystä ja kaatoi vahvemmat juomat päivittäistavarakauppaan vievän pykälän. Kokoomus oli silloin hallituspuolue ja toimin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kokoomuksen valiokuntavastaavana. Emme tietenkään luovuttaneet, vaan tein asiaa puoltavien puolesta pykäläesityksen uudestaan istuntosalissa. Pitkien puheiden jälkeen eduskunta hyväksyi äänin 98–94 tekemäni pykäläehdotuksen, jonka myötä vuoden 2018 alusta kauppoihin tulivat hieman vahvemmat oluet ja siiderit sekä laimentamalla valmistetut juomasekoitukset ja lonkerot. Lisäksi kauppoihin tuli myyntiin 5,5-prosenttisia viinejä.

Kuluvalla  vaalikaudella pääministeri Sanna Marinin hallituksella ei ole ollut tahtoa alkoholilain rajoitusten keventämiseen. Koronan kovimmassa kurjuudessakaan ei suotu anniskeluravintoloille edes tilapäisesti viinien ulosmyyntiä eikä pienpanimoille kotiintoimitusoikeutta. Ei vaikka, että pienikin lisä liikevaihtoon olisi koronasulkujen aikana voinut pelastaa yrityksiä ja työpaikkoja. Eduskuntaryhmämme on kuluvalla eduskuntakaudella tehnyt asiasta toistuvasti esityksiä, mutta hallituspuolueet ovat äänestäneet ne aina kumoon. 

Aika näyttää millaiseen alkoholilain uudistukseen seuraava eduskunta yltää. Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ostaa ruokakaupasta. Loput Euroopan unionin 447 miljoonasta asukkaasta ostavat viininsä vapaasti muiden elintarvikkeiden ohessa. Eiköhän asia onnistu meiltä suomalaisiltakin.