Työterveyshuollon hyljeksimisellä koronarokotuksissa on ollut vakavia seurauksia

Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty koronarokotteiden antamisessa. Tästä valinnasta on aiheutunut vakavia seurauksia. Virhettä ei saa toistaa kolmannella koronarokotuskierroksella. Työterveyshuolto on valjastettava täysipainoisesti mukaan toteuttamaan rokotuksia.

 

Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on vaikuttanut siihen, että koronaepidemian aiheuttamat hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. 

Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on erityisen tärkeää myös siksi, että koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

 

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Kunnat päättävät, miten työterveyshuoltoa hyödyntävät – jos hyödyntävät ollenkaan. Osa kunnista ei käytä työterveyshuoltoa rokottamisessa mitenkään. Työterveyshuolto ei saa rokotteita ilman kuntien päätöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on monia muitakin esteitä, joista osa on puhtaasti ideologisia. On välttämätöntä veronmaksajan ja ennen kaikkea on tavallisen palveluita tarvitsevan ihmisen etu, että kaikki voimavarat ovat käytössä koronaepidemian taltuttamisessa.

On viisasta, että 1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtiva työterveydenhuolto otetaan järjestelmällisesti mukaan koronarokottamiseen. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

 

Kirjallisella kysymykselläni kiritän ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä.

 

On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

 

Nopea rokottaminen on ainoa kestävä tapa taltuttaa koronaepidemia, pitää yhteiskuntaa auki ja huolehtia, että ihmiset saavat tarvitsemansa terveydenhuollon. 

0
sarisarkomaa
Kokoomus Helsinki

Helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, Valtiovarainvaliokunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, kolmen nuoren äiti, THM, intohimoinen Itämeren suojelija ja lenkkeilijä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu