Vasemmistovihreät kävelivät vastoin eduskunnan ohjeita perustuslakivaliokunnan yli runnoessaan maakuntasotea
Maakuntamallin eduskuntakäsittelyssä on aikataulu ollut vasemmistovihreille hallitusryhmille tärkeämpi kuin uudistuksen sisältö. Se on vaarassa tulla monin tavoin kalliiksi. Oli vakava virhe, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet ohittivat perustuslakivaliokunnan ja asiantuntijoiden huomiot soten vaarallisen ylikireästä toimeenpanonaikataulusta. Sairaanhoitopiireille, sairaaloille ja kunnille ei jää riittävästi aikaa näin mittavan muutoksen tekemiseen annetussa ajassa, jolloin toimeenpanoon liittyy merkittäviä riskejä.
Perustuslakivaliokunta lausui (17/2021) soten aikataulusta seuraavaa (s. 19): ”…on perustuslakivaliokunnan mielestä selvää, että hyvinvointialueilla on tehtävien siirtyessä oltava riittävät toiminnalliset ja muut edellytykset järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi. Muun ohella asiakkaita koskevien tietojärjestelmien tulee olla potilasturvallisuuden takaamiseksi valmiita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota uudistuksen aikatauluun ja tarvittaessa muutettava sääntelyä.”
Puhemiesneuvoston päättämässä eduskunnan työjärjestykseen perustuvassa valiokuntien yleisohjeessa todetaan (s. 97), että ”perustuslakivaliokunnan muilla valtiosääntöoikeudellisilla huomautuksilla on perustuslain tulkintaan liittyvinä kannanottoina vahva painoarvo.” Säännöksen mukaan ”perustuslakivaliokunnan muita kuin ponsiosassa esitettyjä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ei tule ilman asianmukaisia perusteita sivuuttaa mietintövaliokunnassa.”
On vakavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueet eivät tältä osin antaneet mitään arvoa perustuslakivaliokunnan lausunnolle, vaan pyyhkivät sillä pöytää. On täysin poikkeuksellista, että massiivinen hallintouudistus runnottiin eduskunnassa pikavauhtia ilman vastausta perustuslakivaliokunnan sekä asiantuntijoiden vakaviin huoliin liittyen ylikireään toimeenpanoaikatauluun.
Ylikireä aikataulu nousi vahvasti esille valiokuntakuulemisissa. Hyvinvointialueiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen on erittäin mittava muutosprosessi, joka edellyttää huolellista valmistelua. Uudistuksella on myös moniulotteisia vaikutuksia kaikkiin 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen, tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja potilasturvallisuuteen. Perustuslakivaliokunnan huomio oli perusteltu ja se olisi tullut ottaa huomioon puhemiesneuvoston säätämien ohjeiden mukaisesti.
Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulua olisi pitänyt muuttaa niin, että se turvaa muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen erityisesti vaarantamatta palveluiden saatavuutta hajanaisista lähtötilanteista lähtevien alueiden osalta. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla aikataulu on mahdoton ja isot kaupungit ja myös HUS ovat ilmaisseet tästä vahvan huolensa. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn totesi HS:n haastattelussa, että Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.
Hyvinvointialueet lähtevät uudistukseen kovin erilaisista lähtökohdista. Väestöltään isoimmilla alueilla soten haasteet uudistuksen toimeenpanossa ovat merkittäviä. On päivänselvää, että aikataulut eivät tule riittämään kylliksi hallittuun siirtymään ja huoli on suuri myös potilasturvallisuudesta.
Jätimme kokoomuksen voimin eduskuntakäsittelyssä pykälämuutosesityksen, että toimeenpanoa siirrettäisiin vuodella eteenpäin nykyisestä vuoden 2023 sijasta vuoden 2024 alkuun. Pidän hyvin todennäköisenä, että tähän hallitus joutuu vielä peruuttamaan.
Hallittu muutos olisi ollut tarpeen näin mittavassa uudistuksessa. Jätimme toimeenpanon aikataulusta kaksi lausumaa. Kaiken kaikkiaan esitimme 19 lausumaa. Lausumat lukemalla saa selvän kuvan maakuntamallin valuvioista. Edessä on suuret korjaustarpeet. Esitys on puhdas hallintouudistus, joka osoittautui asiantuntijakuulemisessa monin tavoin ongelmalliseksi koko maalle ja etenkin Helsingille sekä muille suurille kaupungeille. Rahat menevät hallintoon, luvattua nopeampaa hoitoon pääsyä terveysasemalle eikä terapiatakuuta näy eikä kuulu.
Kokoomuksen maakuntasote-esitykseen esittämät lausumat:
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan tekonivelsairaala Coxan, Tampereen Sydänsairaalan ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden nykymuotoinen toiminta.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan neuvolatoiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa palvelut tuotetaan kiinteänä osana terveysaseman tai mahdollisen laajemman ulkoistuksen toiminnallista kokonaisuutta.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla varmistetaan, ettei kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta siirry hyvinvointialueelle tavalla, joka on kunnan tai kuntayhtymän kannalta kohtuuton.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla turvataan Etevan, Kårkullan ja Vaalijalan erityishuollon piirien mahdollisuudet jatkaa nykymuotoista toimintaansa antaa yksilöllisiä ja elinikäisiä palveluita vammaisille ihmisille heidän yksilöllisten tarpeet huomioiden.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden yksikköhinnat läpinäkyvästi selvittävän yhteisen kustannuslaskentamallin kehittämiseksi ja ottamiseksi käyttöön.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakkaille turvataan oikeus palveluseteliin kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä.
- Eduskunta edellyttää, että palveluntuottajalaki valmistellaan ja otetaan käyttöön itsenäisenä lakina edellisen vaalikauden valmistelun pohjalta.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kasvukeskusten edellytykset tehdä elinvoimainvestointeja turvataan.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta hyvinvointialueiden investointien ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän toimivuus varmistetaan.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asiakas- ja potilastietojen hyödyntäminen Uudenmaan erillisratkaisussa varmistetaan.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jossa on selkeytetty julkisen hallintotehtävän sisältöä ja virkalääkärin velvoitteita.
- Eduskunta edellyttää, että kasvukaupunkien erityispiirteet, kuten maahanmuuton kasvu, vieraskielisyys, sosiaaliset tarpeet, päihteiden käyttö ja syrjäytyminen huomioidaan rahoituksessa.
- Eduskunta edellyttää, että palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan velvoittavasti lainsäädännössä.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen palvelusetelin velvoittavuudesta kaikissa kiireettömissä toimenpiteissä hoitotakuun turvaamiseksi.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti esityksen asiakaslähtöisen henkilökohtaisen budjetin käyttöönottamiseksi vammaispalveluissa, erityispalveluissa sekä paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla.
- Eduskunta edellyttää, että ammatinharjoittajien mahdollisuutta tuottaa palveluja hyvinvointialueille ei heikennetä nykyisestä tilanteesta.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen rahoitusmallista, jossa huomioidaan yliopistosairaaloiden tehtävät ja HUSin valtakunnalliset tehtävät, kuten opetus- ja tutkimustoiminta sekä valmiuden ja varautumisen ylläpitäminen.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisesti eduskuntaan esityksen hoitotakuun tiukentamisesta ja terapiatakuun käyttöönotosta.
- Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelutyössä turvataan kunnille, alan yksityisen ja kolmannelle sektorin toimijoille, sekä muille mahdollisille sidosryhmille mahdollisuus tulla kuulluksi lainsäädännön valmistelussa.
Eduskunta äänesti lausumistamme. Useampi hallituspuolueen edustaja jäikin äänestyksestä pois, kun ei voinut hallituksen torsoa esitystä kannattaa. Ikävä kyllä tästä huolimatta vasemmistovihreillä edustajilla oli enemmistö ja maakuntahallintouudistus hyväksyttiin.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Puoli vuotta ”maaakunravaaleihin” vai puhutaanko niitä hyvinvointialueen vaaleista ?
——
Runsaan vuoden kuluttua, kun vuoden 2023 talosuarviota valmistellaan
kolmella tasolla: valtio, hyvintointialueet ja kunnat syntyy kaaos -tilanne.
Viisi kohtaa (yksi A4 riittää perusteluksi) , joiden perusteella edelleen vastustan hallituksen maakunta-sote- puuhastelua:
1) Hyvinvointialueet (joksi lakipaketissa 21+1 alueita nimitetään) ovat heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Tältä osin lakipaketti oli kättelyssä perustuslain vastainen monelta osin.
2) Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto ollaan ajamassa alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen (vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). Esim. Tanskassa kunnat hoitavat ihmisiä lähellä olevat palvelut. Molemmat maat ovat antaneeet “kyytiä” maakuntahallinnolle, johon Suomea nykyisen hallituksen pakkosyötöllä yritetään ajaa.
3) Kuntatalous monissa kunnissa heikkenee, vastoin lakipaketin perusteluja. – ei parane. Totuus tulee heti eteen, kun koronapandemian väliaikaiset ylimääräiset valtionavut jäävät kunnilta pois. Laskennallinen kustannusten ja tulojen siirto kunnista tulee varmuudella romuttamaan käyttötalouden monissa kunnissa. Tämä käytännössä testaamaton verotuksen siirto kunnilta valtiolle on pelkkä teoreettinen paperiesitys. Kuntien talousarvioitten sopeutus uuteen tilanteeseen on näin lyhyessä ajassa kaaos saatikka, että hyvintoialueen talous – ja henkilölöstöhallinto sekä IT-asiat olisivat kunnossa ja toimivia on mahdottomuus. Valtion budjetusta hyvinvointialueella jakama
valtionosuus tulee olemaan ennennäkemättömön riitainen, eikä siihen ole kukaan tyytyväinen.
4) Henkilöstön massakippaus kunnilta ja kuntaliitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanteessa, jossa alalta henkilökuntaa jo muutenkin pyrkii pois. Vajaan 1,5 kuluttua
terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävissä olevan henkilöstön johtamis- ym. toimivalta siirtyy omasta kunnasta kauaksi. Enää ei voi omassa
kunnassa kysyä omia työnjohdollisia ja muita henkilöstöhallinnon asioita,
vaan ne heitetään kysymättä hyvinvointialueen keskuskaupunkiin.
5) Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen monessa asiassa kanssasi samaa mieltä. Hyvinvointialueita olisi pitänyt järjestää 8-12. Nyt jaetuista 21 alueesta vain alle puolella on riittävästi kyvykkyyttä hoitaa velvoitteensa. Järjettömintä oli se, että kaikkein kyvykkäimmältä sairaanhoitopiiriltä leikataan mahdollisuuksia tarjota palvelujaan koko maan hyväksi.
Kuntien hoitamana terveydenhuolto ei ole toteutunut tasapuolisesti eivätkä kunnat ole pystyneet hoitamaan velvoitteitaan. Tarvitaan leveämmät hartiat, tämän Kokoomuskin tunnusti edellisen hallituksen aikaan.
Tarvitsemme hyvinvointialueet, muttemme maakuntia emmekä maakuntahallintoja.
Ilmoita asiaton viesti
…Se on pirullista tämä mies-ja ääni-systeemi?!
– Kyllä vihervasemmistolaiset saisivat sen yhden äänensä pitää, mutta isänmaan itseoikeutetuilla vastuun kantajilla tulisi olla useampi, aseman ja varallisuuden mukaan?
Eivät pääsisi siten kävelemään hallitusenemmistönä etuoikeutettujen yli, eikä runnomaan päätöksiä mieleisikseen ja aatteittensa mallisiksi…?!
– Epistä tämä tämmöinen ”demokratia!”
Ilmoita asiaton viesti