Serbia hakee Suomelta tukea EU: n integraatiolle

Kollegani ja minä Serbian suurlähetystöstä olimme 28. kesäkuuta 2019 iloisia voidessamme lukea käännöksen tekstistä, jonka Pekka Haavisto uutena ulkoministerinä julkaisi Helsingin Sanomissa otsikolla ”EU: n laajentuminen on Suomen edun mukaista”. Valitettavasti tämän yhteisen edun, sekä Suomen että Serbian, toteuttaminen ei koskaan tule vuoroon: Serbian, joka on Montenegron kanssa johtava ehdokas EU:hun liittymiselle, edistyminen on viimeisten kahdeksantoista kuukauden aikana pysäytetty.

Euroopan unioni on hyväksynyt uuden liittymisneuvottelumenetelmän, johon Serbia antoi uusien sääntöjen tiukkuudesta huolimatta heti suostumuksensa. Serbiassa toteutettavat uudistukset ovat todellisia, vaikkakaan eivät ollenkaan helppoja. Oikeusvaltion alueella on vielä paljon tehtävää, mutta Serbian hallitus työskentelee järjestelmällisesti sen parissa. Maailman onnellisimman maan korkeita standardeja ei voi saavuttaa yhdessä yössä yhdellä asetuksella, vaan joukolla toimenpiteitä ja niiden pitkäaikaisella täytäntöönpanolla. Matkan varrella serbialainen yhteiskunta tarvitsee länsimaiden apua ja tukea enemmän kuin koskaan.

Serbian ja Suomen väliset suhteet ovat olleet hyvät ja vakaat jo pitkään ja parantamisen varaa on lähinnä talouden alalla. Ainoa erimielisyys vuosien varrella koski Etelä-Serbian alueen kansainvälistä oikeudellista asemaa, jonka itsenäisyyttä Suomi kannatti innolla huolimatta siitä, että Kosovo riistettiin Serbiasta voimalla, jota käytettiin ilman YK: n turvallisuusneuvoston lupaa. Siitä huolimatta Belgradin hallituksen edustajat istuivat Pristinan edustajien kanssa ja aloittivat EU: n suojeluksessa vuoropuhelun suhteiden täydelliseksi normalisoimiseksi. Tässä prosessissa Serbia odottaa, että sovittuja asioita kunnioitetaan ja on osoittanut rakentavaa lähestymistapaa, josta se sai kiitosta EU: n välittäjiltä. Kotimaani hallitus pyrkii siten olemaan Euroopan unionin luotettava ja avoin kumppani.

Samaan aikaan Serbia on saavuttanut merkittäviä tuloksia talouden ja valtion varojen vakauttamisessa. Pelkästään vuonna 2020 – koronavuonna – Serbia sai 3 miljardia euroa suoria ulkomaisia ​​investointeja antamalla lakisääteisiä hyviä kannustimia. Länsi-Balkanin alue on yhä enemmän taloudellisesti keskenään yhteydessä. Avoin Balkan-aloite tehtiin Belgradissa, jonka tavoitteena on ihmisten, tietojen, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus,. Serbian hallitus lähetti kykyjensä mukaisesti humanitaarisina avustuksina rokotteita korona virusta vastaan ​​alueen maihin, myös Afrikkaan, mistä lukuisat eurooppalaiset tiedotusvälineet kertoivat.

Kansojen ja niiden valtioiden yhdistäminen alkaa aina talouden alalla ja saavuttaa huippunsa kulttuurin alalla. Serbian taloudellinen integraatio Eurooppaan on edennyt pysäyttämättömään prosessiin, sen osoittaa parhaiten, että jopa 72 000 serbiä työskentelee nykyään maassaan saksalaisissa yrityksissä. Kun puhutaan Serbiasta ja Suomesta kahdenvälinen kauppa on edelleen vähäistä (149,3 miljoonaa euroa vuonna 2020), mikä johtuu varmasti kahden maan välisestä merkittävästä fyysisestä etäisyydestä. Vuonna 2019 perustamamme suora lentolinja Belgrad-Helsinki keskeytettiin valitettavasti pandemian alkaessa. Mutta pandemia ei voi kestää ikuisesti. Tämän vuoden maaliskuussa näimme uuden investoinnin, kun suomalainen Fortaco Group osti serbialaisen Rapp Zastavan laivavarusteiden valmistustehtaan. PKC Groupin investoinnit Smederevon kaupungissa ovat myös kasvussa, ja yhtiön President, Wiring Systems Europe and South America Jani Kiljala kuvasi liiketoimintakokemustaan ​​Serbiassa seuraavasti: „PKC Group aloitti toimintansa Serbian Smederevossa vuonna 2013 ja työllistämme siellä nykyään yli 3000 henkeä. Me olemme tyytyväisiä Serbian viranomaisten tukeen ja yhteistyöhön. Kiitos!”

Suomalaisten suurin investointi Serbiassa on kuitenkin energia-alalla, jossa Taaleri Energia on yksi Čibuk-tuulivoimapuiston yhteisomistajista. Serbia on valmis tiivistämään taloudellista yhteistyötä Suomen kanssa erityisesti tietotekniikan, ekologian ja puhtaiden energialähteiden alalla.

Suomi on erittäin suosittu Serbiassa, jossa sen nimi liittyy Lapin rajattomiin alueisiin, järviin ja saunoihin, maailman onnellisimpaan yhteiskuntaan ja historiaan, jossa sen asukkaat eivät ole koskaan valloittaneet muita kansoja. Monet Serbiassa muistavat edelleen suuret urheilijat Paavo Nurmen ja Lasse Virenin. Toivon vilpittömästi, että Serbia saa ajan myötä Suomessa enemmän huomiota ja suosiota ja että myönteiset uutiset Serbiasta eivät tule pelkästään tennismestarin Novak Djokovicin menestyksen myötä. Serbialla on Euroopan kansojen yhteisössä merkittävä geopoliittinen, historiallinen ja kulttuurinen paikka. Olemme erottamaton osa Eurooppaa ja Eurooppa valmistautuu pian harkitsemaan vakavasti tulevaisuutensa keskeisiä kysymyksiä. Euroopan tulevaisuus kuuluu myös Serbian ja koko Länsi-Balkanin alueen nuorille, siksi ei kukaan muu kuin minä suurlähettiläänä kannata enempää Suomen ministerin Tytti Tuppuraisen sanoja, että ”uskottava EU:n laajentumispolitiikka on investointi rauhaan, vakauteen, turvallisuuteen ja talouskehitykseen Euroopassa”.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu