17.9. on kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuuden päivä

17.9. vietetään WHO:n julistamaa maailman potilasturvallisuuden päivää, Suomessa nimellä asiakas- ja potilasturvallisuuden päivä. Tänä vuonna päivän teema on lääketurvallisuus. Tämä on osa WHO:n vuonna 2017 käynnistämän Medication without harm -hankkeen tavoitetta vähentää lääkitykseen liittyviä haittoja. Teemana siis ” Lääkkeet ilman haittaa”.

Kyseessä ei ole mikään pieni asia vaan vaaralliset lääkekäytännöt ja lääkitysvirheet ovat johtava tapaturmien ja vältettävissä olevien haittojen aiheuttaja terveydenhuoltojärjestelmissä kaikkialla maailmassa. Lääkitysvirheet kattavat yli 50 % kaikista ennaltaehkäistävistä lääketieteellisenhoidon haitoista. [1]

Maailmanlaajuisesti lääkitysvirheisiin liittyvien kustannusten on arvioitu olevan 42 miljardia dollaria vuodessa. Vaaratilanteita ja virheitä voi esiintyä monissa eri lääkkeellisen hoidon vaiheessa, osa niistä johtuu inhimillisistä tekijöistä kuten uupumuksesta tai henkilöstöpulasta. Toisaalta taustalla voi olla järjestelmäongelmia tai hoidon seurannan laiminlyöntejä.  [1]

Suomen lääketilasto on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Kelan yhteistyössä toimittama tilastojulkaisu, joka sisältää sekä lääkkeiden kulutustietoja että sairausvakuutuksen korvaustietoja [2].

2020 Lääketilaston mukaan Lääkkeiden kokonaismyynti oli 3 518 miljoonaa euroa, ja muutosta edelliseen (2019) vuoteen oli 1,0 % kasvu. Suurin osa lääkemyynnistä, 2 331 miljoonaa euroa eli 66 %, oli avohoidon reseptilääkkeiden myyntiä, joka kasvoi 2,1 %. [3]

 

 

Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1 635 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 5 %. Korvaussumman kasvuvauhti pysyi kahteen aiempaan vuoteen verrattuna jotakuinkin ennallaan. [3]

Kulutetuimpien lääkeaineiden listalla kahdeksan kymmenestä kulutetuimmasta lääkkeestä on sydän ja verisuonitautien lääkkeitä. Näiden ohella listalta löytyy ibuprofeenia ja parasetamoli. [3]

Myyntipuolella varsinainen myyntitilastojen listahuippu on nikotiinivalmisteet. Niiden tukkumyynti määrä oli 71 691 euroa ja kasvua vuodesta 2019 oli 17 % Liikahappoisuuden hoitoon käytettävien lääkkeiden kulutus on kasvusuunnassa, niitä myytiin 31 miljoonalla eurolla. Sekä ummetus- että ripulilääkkeitä myytiin lähes yhtä suurella summalla kuin liikahappoisuuden hoitoon käytettäviä lääkkeitä. Diabeteslääkkeiden pitkään kasvanut myynti (171 miljoonaa euroa) kasvoi 6 % vuodesta 2019. [3]

Näistä tilastoista voi päätellä suomalaisten terveysriskeihin kuuluvan sydän- ja verisuonisairaudet, erilaiset kiputilat, ruuansulatuskanavan ongelmat sekä diabetes.

Eräs tapa vähentää lääkehaittoja on lääkkeettömät hoitomenetelmät sekä ennaltaehkäisevät hoitomenetelmät. Ennaltaehkäiseviä hoitomenetelmistä niin verenkiertoelimistön kuin verensokerin ongelmien ja vahvalla oletuksella useiden kiputilojen ehkäisyssä on liikunta.  Tämä tuskin ketään suoranaisesti yllättää.

 

Muita tieteelliseen näyttöön perustuvia (ja niitä lääkkeettömiä menetelmiä) on:

Akupunktio kroonisen kivun hoidossa: (Meta-analyysi)

Tutkimuksissa olleilla henkilöillä oli epäspesifisiä tuki- ja liikuntaelinten kipuja, nivelrikkoa, kroonista päänsärkyä tai hartiakipua. Tutkimuksissa olleista ryhmistä ainakin yksi ryhmä sai akupunktioneulahoitoa ja yksi ryhmä sai joko näennäisen akupunktion tai ei akupunktiohoitoa ollenkaan. Aineisto piti sisällään yhteensä 20 827 potilasta, 39 tutkimukseen kautta.

Tutkijoiden päätelmä on, että akupunktio on tehokas kroonisen kivun hoidossa, ja hoitovaikutukset jatkuvat ajan myötä. Oikean akupunktiopisteen laitettavan neulahoidon ohella, on muitakin tärkeitä tekijöitä hoidon vaikutuksessa. Akupunktiohoidon jälkeistä kivun vähenemistä ei voida selittää pelkästään lumevaikutuksella. Tutkijoiden näkemyksen mukaan on myös selkeitä todisteita siitä, että akupunktion vaikutukset jatkuvat pitkään. [4]

 

Homeopatia fibromyalgian hoidossa: (kaksoissokkoutettu, satunnaistettu plasebokontrolloitu tutkimus):

Kaikilla osallistujilla (62 hlö) oli lääkärin diagnosoima fibromyalgia, heidät jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä sai yksilöityä homeopaattista hoitoa klassisen homeopatian mukaisesti, toinen plasebo- valmisteen. Homeopaattista hoitoa saaneella ryhmällä havaittiin huomattavaa vähentymistä kipupisteiden määrässä ja kipupisteiden palpaatiossa, fibromyalgia pistemäärissä sekä vähäisempää masennus ja ärtyneisyyden tuntemusta ja McGill Affective pisteitä verrattaessa lumelääkettä saaneisiin 3 kuukauden kohdalla.

Tutkijoiden mukaan homeopaattisella lääkityksellä olleilla oli vähemmän kipupisteitä, masennusta sekä ärtyneisyyttä ja parempi elämänlaatu. Tutkimus osoitti homeopaattistenlääkkeiden olevan plaseboa parempi fibromyalgian hoidossa. [5]

 

Kalaöljyistä hyötyä sydämelle:

Sveitsiläisessä interventiotutkimuksiin perustuvassa katsausartikkelin mukaan omega-3-rasvat saattavat vähentää sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin statiinilääkkeet. Kun statiinilääkitys vähensi kokonaiskuolleisuutta 13 prosentilla ja sydänkuolleisuutta 22 prosentilla, kalaöljyt vähensivät kokonaiskuolleisuutta 23 prosentilla ja sydänkuolleisuutta 32 prosentilla. Katsaus koostui 97 tutkimusta, jossa 137 140 henkilöä oli interventioryhmässä ja 138 976 henkilöä kontrolliryhmissä.  [6]

 

Lista vaihtoehdoista tai tukihoidoista olisi vielä pidempi kuin tähän laitan.

 

Mietittäessä kustannuksia tai riskejä, joita nämä käytetyimmät tai myydyimmät lääkkeet aiheuttavat on hämmentävää, ettei lääkkeettömistä menetelmistä olla juurikaan kiinnostuneita.  Kiinnostuksen myötä kenties tutkimus kuin avoimuus käytölle lisääntyisi.

 

 

Lähde:

[1] WHO (2022) Medication Without Harm. https://www.who.int/initiatives/medication-without-harm

[2] Kela: Suomen lääketilasto https://www.kela.fi/tilastojulkaisut_suomen-laaketilasto

[3] Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Kansaneläkelaitos (12 / 2021)  Julkari: Suomen lääketilasto 2020. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122162417 (Suomen lääketilasto)

[4] Vickers AJ, Vertosick EA, Lewith G, et al. Acupuncture for Chronic Pain: Update of an Individual Patient Data Meta-Analysis. J Pain. 2018;19(5):455-474. doi:10.1016/j.jpain.2017.11.005 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5927830/

[5] I. R. Bell, D. A. Lewis, II, A. J. Brooks, G. E. Schwartz, S. E. Lewis, B. T. Walsh, C. M. Baldwin, Improved clinical status in fibromyalgia patients treated with individualized homeopathic remedies versus placebo, Rheumatology, Volume 43, Issue 5, May 2004, Pages 577–582, https://doi.org/10.1093/rheumatology/keh111

[6] Studer, M., Briel, M., Leimenstoll, B., Glass, T. R., & Bucher, H. C. (2005). Effect of different antilipidemic agents and diets on mortality: a systematic review. Archives of internal medicine, 165(7), 725–730. https://doi.org/10.1001/archinte.165.7.725

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu