EP:n oikeisto otti ohjeensa autoteollisuudelta

Jokainen tietää, miten ärsyttävää yrittää tehdä työtä, rentoutua tai nukkua liikennemelussa. Paitsi ärsyttävää, se on myös epäterveellistä.

Tiistain 5.2.13 Ilta-Sanomissa oli tästä iso juttu.

Tällä viikolla EU-parlamentissa otettiin kantaa autojen uusiin melurajoihin. Edelliset ovatkin 20 vuoden takaa. Ikävä kyllä parlamentti missasi tilaisuuden parantaa meidän kaikkien hyvinvointia. Parlamentin enemmistö tanssi autoteollisuuden lobbarien pillin mukaan.

Tiistain Iltsikassa THL:n erikoistutkija Timo Lanki sanoo, että puoli miljoonaa suomalaista kärsii haitallisena pidetystä yli 55 desibelin liikennemelusta ja määrä kasvaa 2 prosenttia vuodessa. Melu vaikuttaa mm sydämeen ja mahdollisesti mielenterveyteenkin.

Jokainen tietää, että melu haittaa myös unta, ja unen puute taas on yhteydessä tosi pitkään rimpsuun sairauksia, jopa diabetekseen.

Yli 55 desibelin melun on todennut haitalliseksi maailman terveysjärjestö WHO. Ilman saasteiden jälkeen melu on suurin terveyttämme murentava ympäristötekijä.

Koko Euroopassa yli 40 prosenttia ihmisistä, melkein joka toinen, kärsii haitallisesta liikennemelusta ja sen arvioidaan aiheuttavan 50 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 000 sydänkohtausta.

Ihmisiä voidaan eristää melusta perustamalla autottomia alueita, tiukentamalla uusien talojen seinien ja ikkunoiden melueristysvaatimuksia, rakentamalla meluvalleja jne.

Ylivoimaisesti halvimmaksi tulee kuitenkin vähentää melua itse lähteestä, eli autoista, sekä moottorista että renkaiden ja tienpinnan välistä. Tästä myös Euroopan kaupunkeja edustava Eurocities-järjestö on muistuttanut meppejä. Valitettavasti sanoma ei mennyt perille.

EU:n komissio ehdotti autojen henkilöautojen melurajojen tiukentamista 2 desibelillä ja kuorma-autojen yhdellä desibelillä viiden vuoden kuluttua ja kaksi vuotta myöhemmin molempien tiukentamista vielä kahdella desibelillä. Viimeksi autojen melunormeja on päivitetty noin 20 vuotta sitten.

Yksi tai kaksi desibeliä ei maallikosta kuulosta paljolta. Kannattaa pitää mielessä, että melun alentaminen kolmella desibelillä tarkoittaa melun puolittamista, ja korottaminen samalla määrällä tarkoittaa melun kaksinkertaistamista. Jos kahdesta samanlaisesta mölytoosasta toinen hiljenee, kokonaismelu vähenee kolmella desibelillä.

Komission ehdotus ei ole ylenpalttisen kunnianhimoinen. Joka neljäs henkilöauto ja joka kolmas kuorma-auto täyttää sen ehdottamat rajat jo nyt.

Hyödyt, joita saadaan automelun vähentämisestä, ylittävät kustannukset monikymmenkertaisesti. Kustannuksia ja hyötyjä on selvittänyt ainakin TNO, ”Hollannin VTT”.

Autojen moottorimelun alentaminen maksaisi vain 15 euroa vuodessa henkeä kohden, kun taas meluvallit ja muut vastaavat toimet maksaisivat 1800 € henkeä meluisten alueiden asukasta kohden.

Kuten arvata saattaa, autoteollisuus on lobannut lujaa komission ehdotuksen vesittämiseksi. Ikävä kyllä se onnistui. Enemmistön hyväksymät melutaulukot ovat suurimmalle osalle autoja 1-2 dB komission ehdotusta löysemmät, ja lisäksi annettiin kaikille autoluokille vielä 1 dB lisää, ja vuosi lisäaikaa. Emme siis saa 4 dB hiljaisempia henkilöautoja ja 3 dB hiljaisempia kuorma-autoja 7 vuoden päästä, vaan 1-2 desibelin tiukennuksen 8 vuoden päästä. Joidenkin autoluokkien melurajoja lievennettiin jopa nykyisestä.

Lisäksi parlamentin enemmistö kannatti mm erillistä luokkaa ”superurheiluautoille”, joilla tietysti on taivaassa säädetty oikeus päristä oikein kunnolla.

Myös rengasteollisuus on ollut liikkeellä. Isot rengasfirmat vastustavat sitä, että autojen melu pitäisi testata uusilla renkailla. Ne haluavat, että melutestin saisi tehdä kuluneilla renkailla, kunhan renkaat ovat vielä laillisen rajoissa. Parlamentin enemmistö hyväksyi tämänkin. Mitä kuluneempi rengas, sitä pienempi tietenkin on tienpinnan ja renkaan välillä syntyvä melu.

Oikeistoryhmien neuvottelijat lähtivät alusta alkaen autoteollisuuden kelkkaan. Asian raportööri, tsekkiläinen oikeistopoliitikko Miroslav Ouzky jäi kesällä jopa kiinni siitä, että hänen ”kompromissiehdotuksensa” oli tosiasiassa kirjoitettu Porsche-yhtiössä.

Tämän skandaalin takia ympäristövaliokunnan puheenjohtaja lykkäsi valiokunnan äänestystä. Parlamentin juristit kuitenkin tulivat siihen tulokseen, ettei Ouzky ollut rikkonut parlamentin sääntöjä. Tämä kertoo, että meppien menettelytapoja koskevissa säännöissä on tottavie tiukentamisen varaa.

Ympäristövaliokunnassa liberaaliryhmä ALDE (johon mm. Keskustan ja RKP:n mepit kuuluvat), demarit, vihreät ja vasemmistoryhmä GUE (johon Vasemmistoliiton mepit kuuluisivat, jos heitä olisi) teki kompromissin, joka lievensi komission ehdotusta hiukan. Uusien rajojen voimaantulolle annettaisiin vuosi lisäaikaa, mutta lopuksi melurajat ovat suunnilleen samat kuin komissio ehdottaa. Valiokunnassa tämä ehdotus voitti hyvin niukalla enemmistöllä, mutta hävisi täysistunnossa.

On tuiki tavallista, että oikeistoryhmät ajattelevat rahaa enemmän kuin ihmisten terveyttä. Mutta toisaalta oikeisto alinomaa myös vaatii suitsimaan valtioiden ja kuntien velkaantumista. Talousajattelussaan johdonmukainen oikeistolainen tukisi hiljaisempia autoja ensinnäkin siksi, että näin helpotetaan julkisen terveydenhoidon kustannuksia, ja toiseksi siksi että meluvallit ja muut vastaavat keinot ihmisten eristämiseksi melusta tulevat monin verroin kalliimmiksi.

Autofirmojen johtajilla ja lobbareilla on varaa ostaa asunnot kalliilta asuinalueilta, joilla liikennemelu ei häiritse. Mitä köyhempi ihminen on, sitä todennäköisempää on että liikenteen melu häiritsee hänen kotirauhaansa.