NATO-ratkaisun aika on tullut
Tulevana lauantaina kokoontuu SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous, jossa käsittelemme puolueen kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Suhtaudun myönteisesti Nato-jäsenyyteen, koska Nato-maiden voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta. Jäsenyys Natossa vahvistaisi myös Suomen huoltovarmuutta. Vuodesta 2004 asti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin on ollut kirjattuna mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muututtua on jäsenhakemuksen aika.
Nato on toiminut 73 vuotta yhteisen puolustuksen järjestönä. Sen tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Naton perustamissopimuksen ydin on sen viides artikla, jolla jäsenmaat sitoutuvat keskinäiseen avunantoon. Jos Suomi Naton jäsenenä joutuisi sotilaallisen iskun tai sen uhkan kohteeksi, voisi Nato-joukkoja saapua pyynnöstämme auttamaan meitä Suomen puolustamisessa. Nato-joukkoja voitaisiin kutsua kiristyneessä tilanteessa paikalle myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa nostamaan kynnystä sotatoimien aloittamiselle Suomea vastaan tai niillä uhkaamiselle.
Vastavuoroisuuden perusteella Suomi tulisi osalliseksi Nato-maiden vakauden ja turvallisuuden ylläpitämistä jäsenyysvelvoitteiden mukaisesti. Ollessani kansanedustajana viime vaalikaudella ja puolustusvaliokunnan jäsen käsittelimme kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta koskevaa lakia, jonka yhteydessä lakiin puolustusvoimista lisättiin säännös siitä, ketkä avunantotehtäviin osallistuisivat. Varusmiehiä ei lähetetä tehtäviin ja reserviläisten osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Suomen rajat ovat tällä hetkellä rauhallisia, eikä Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustustamme kehitetään jatkuvasti. Nato-jäsenyys on kuitenkin varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan vahvistaen pidäkevaikutusta. Meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen yhteenottoon. Nato-jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi.
Satu Taavitsainen
SDP:n puoluevaltuuston jäsen
Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen piirin 1. varapuheenjohtaja
Mikkeli
Kumpikin ratkaisu voisi olla oikea, ja samoin se, että ratkaistaisiin tällaisten kysymysten sijaan, jotain täysin muuta.
Osa ihmisistä perustelee linjat hyvin, ja osaa liittää siihen NATOn, tai nuo vastaavat ratkaisuvaihtoehdot.
Osa ei osaa perustella, mutta tuntuman puolesta kun mennään, mitäpä perusteluistakaan, joten kaikki edelliset, myös tältä pohjalta.
Jokainen aina kertoo jotain perusteista. Ihmiset tässä suhteessa, odottavat eri asioita. Tästä aiheutuu vähän sekaannusta.
Ilmoita asiaton viesti
Balttian maat hakivat ja hyväksyttiin Natoon 2004 jolloin Suomenkin oli tullut haettua ja olisi hyväksytty mutta ei.
Nyt on tullut aika korjata ja hakea jäsenyyttä vaikka ilman Ruotsia. Kuitenkin tuntuu että Ruotsikin hakee jäsenyyttä vai jääkö meidän selän taakse en usko.
Ilmoita asiaton viesti
Seuratessa naapurin toimia ei jää vaihtoedoille sijaa.
Erikoista jos jollekin asia ei ole valjennut?
Ilmoita asiaton viesti
Päätös pitää tehdä huomenna, koska perjantai on 13. päivä.
Ilmoita asiaton viesti