Parempaa kuin kierrätys

Vuosikymmenten kokemuksella vanhaa ja käytettyä tavaraa sekä joskus vaatettakin hankkineena on todettava, että nykyisenlaisella tavaran kierrätyksellä ei maailma pelastu.

Käyttökelpoisen tavaran tai tekstiilin siirtyminen entiseltä omistajalta, joka ei sitä enää käytä, uudelle, sitä mahdollisesti tarvitsevalle, on kaunis ajatus. Hyvälaatuiset ja siten myös arvokkaammat tuotteet löytävät uuden omistajan parhaiten. Niitä myös voi ja kannattaa korjauttaa. Laadukkaiden tuotteiden jakelusta pitävät huolta huutokaupat, tiettyihin tuotteisiin erikoistuneet Facebook-ryhmät sekä antikvariaatit. Lähinnä sellaiset, joita pyörittävät aikansa kuluksi varakkaat laatua, kulttuuria ja historiaa arvostavat sivistyneet kivijalkakauppiaat. Heidän ei ehkä tarvitse murehtia pienten putiikkiensa taloudellisesta selviämisestä.

Artek-tuotteita kunnostettavana.
Artek-tuotteita kunnostettavana.

Suurin osa kauppoihin vyöryvistä tuotteista, olipa kyse tekniikasta, kalusteista tai tekstiileistä, on lyhytikäistä eikä niiden korjaaminenkaan aina ole mahdollista tai mielekästä. Tämä tavara ohjautuu kuluttajilta pian joko suoraan kaatopaikoille tai kierrätyskeskuksiin. Kierrätyskeskusten myymälöissäkin niistä pyritään pääsemään eroon ilmaispöytien kautta. Kuntien ylläpitämät kierrätyskeskukset eivät ole olemassa yksinomaan tavaroiden kierrätystä varten, vaan tarjoamaan määräaikaisille tukityöllistetyille työelämäkokemusta. Tavarapaljous kierrätyskeskusten hyllyillä ei kerro kierrätyksen kannattavuudesta mitään. Säännöllisesti niissä vieraillessa voi todeta kuinka hitaasti tavara lopulta liikkuu eteenpäin.

Ei voi myöskään sanoa, että tavaroita tuotetaan turhaan. Kauppias myy vain, koska asiakas haluaa ostaa. Toisen ihmisten tarvetta saada vaikka vain lyhyen aikaa muodissa oleva vaate, on vaikea kyseenalaistaa. Ostamista ja omistamista kun on rajoitettu vain laissa erikseen määritellyissä tapauksissa. Laajan ostajakunnan erilaisista tarpeista käsin on mahdotonta löytää pidäkkeitä liiallisen tavaran tuotannolle. Monien mielestä yhteiskunta myös vaatii taloudellista kasvua ja sitä uskotaan syntyvän mm. tuotantoa kasvattamalla.

Kierrätystä kannattaisi ehkä tarkastellakin vain materiaalin nopeana kiertona takaisin raaka-aineeksi ja sitä kautta uudeksi tuotteeksi sekä toisaalta lisäämällä tuotteiden houkuttelevuutta laadun ja pitkäikäisyyden näkökulmasta. Yksinkertaisesti kyse olisi edullisten tuotteiden sujuvasta palautumisesta takaisin tuotantoon. Jälkimmäisessä puolestaan kuluttajien kannustamisesta sijoittamaan laatuun. Esimerkkeinä laadusta käy tanskalaisten halu sisustaa kotejaan tunnetuilla kotimaisilla merkkituotteilla kuten B&O-elektroniikalla sekä lukuisilla huonekalu- ja valaisinbrändeillä. Suomessa vastaavaa ilmiötä on havaittavissa käytettyjen Artekin huonekalujen osalta.

Suomalaiskotien panosta kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyen kannattaisi edistää esimerkiksi kotien lajittelua kehittämällä. Ikean Sultan-sängyt ja muu hankalasti hävitettävä tavara päätyy usein turhaan suoraan sekajätteeseen tai jopa jätekatoksen ulkopuolelle. Vähävaraisten on hyvin vaikea järjestää vanhojen sohvien tai sänkyjen kuljetusta maksullisille Sorttiasemille.

Laadukkaiden ja kestävien tuotteiden suosimista olisi myös mahdollista edistää esimerkiksi arvonlisäveroa säätämällä. Laadukkaiden tuotteiden käyttöiän pidentäminen on mielekästä korjauspalveluita käyttämällä ja niihin tulisi myös olla mahdollisuus hyödyntää kotitalousvähennystä.

Parempaa kuin kierrätys on kehittää jätteiden lajittelua ja nopeaa ohjautumista raaka-aineeksi sekä toisaalta laadukkaiden tuotteiden eliniän jatkaminen kunnostamalla ja korjaamalla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu