Puhdas vesi on kansallisomaisuutta kuten öljy

Vesihuollon yksityistäminen on noussut viime päivinä julkiseen keskusteluun Jyväskylän kaupungin yksityistämishankkeen takia. Muistamme mitä tapahtui sähkön siirto­verkkojen kanssa, vaikka tämänkin kohdalla yhteiskuntamme ylläpitäjät alistuvat vain marmattamaan. Ei näy lakkoja eikä tiesulkuja. Protestoivia väriliivejä toreilla täytyy edelleen odotella. Ollaan me sellainen lammaskansa!

Ja melko pitkä pinnahan meillä Suomalaisilla on. Bensa saa maksaa vaikka 6€/litra, niin tuskimpa autoilijat laittaa kulkuneuvonsa poikittan moottoritielle. Sehän on vain ilmastoteko, kun täällä kävellään töihin ja amerikassa ajetaan taas miljoonilla autoilla enemmän- ilman katalysaattoreita. Tupakkatoppa maksaa nyt vajaan 8 euroa, mutta keuhkosyöpään kuolee yhä useampi. Ei ole näkynyt keltaliivejä protestoimassa hinnan korotuksia. Eikä tarvitse, sillä vapaa valinta. Kertyneistä veroeuroista valistukseen ohjataan 1%. Veroeuroista ”korvamerkitsettöminä” 1-100 miljoonaa kehitysapuun Afrikkaan gepardihattujen luksus asuntoihin.

Sen sijaan vesi ja etenkin puhdas juomakelpoinen vesi alkaa olla tänä päivänä niillä rajoilla, että riittääkö sitä kaikille maailman väestöille? Jo nyt väestön kasvu asettaa etenkin veden saannin suhteen kriisitilanteita ympäri maailman. Veden vuoksi riistetään jopa ihmishenkiä.

Huvittavinta tietenkin on tämän aiheen piirissä se, että Suomesta viedään juomavettä vain noin kolme miljoonaa litraa ja tuodaan noin 20 miljoonaa litraa, vaikka meillä täällä Suomessa avaamalla hanan saa käyttöönsä puhtaampaa vettä, kuin tuontipullotettuna.

Enivei. Suomi elää metsästä. On elänyt jo vuosikymmenet. Pienen hetken kansantuotteen kasvua lisäsi myös elektroniikkateollisuus, kun NOKIA kävi huipulla. Tämä näkyi piikkinä kansantalouden tuottavuudessa, mutta nyt sekin on poistunut. Seuraavaksi tulee vesi.

Vesivarat ovat jakautuneet maantieteellisesti katsoen epätasaisesti maailman maiden kesken. Parhaat vesivarat ovat pohjoisella pallonpuoliskolla. Maailman vesivarat voidaan jakaa päätasolla meriin (n. 97%) ja muihin vesivaroihin (n. 3%). Muista vesivaroista noin kaksi kolmannesta on napajäätiköissä ja loput eli jäljelle jäänyt kolmannes ovat pintavesissä sekä maaperässä, ilmakehässä, pohjavetenä ja suolajärvissä. Pohjaveden osuus kaikista maailman vesivaroista on noin 0,68 %.

Vesivaroja tarvitaan kaikkialla. Puhtaan juomaveden puute aiheuttaa monia ongelmia ympäri maailman. Suomi on paikka maapallolla jossa tällaista ongelmaa ei ole, eikä tule- jos ymmärrämme toimia oikein. Puhdas vesi on Suomen arvokkain kansallisomaisuus tulevaisuudessa.

Jos haluamme ajatella asiaa vaikkapa peilaten Norjaan, niin kyllähän meistä jokainen voi myöntää Norjan toimineen järkevästi, kun malttoivat pitää kansallisomaisuuden valtion omistuksessa. Näin toimien Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle. Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 900 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Valtion velka on alle 23% bruttokansantuotteesta ja mikäli haluavaisivat maksaa velan pois tuo onnistuisi samana päivänä. Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen. Voisiko Suomi olla maailman suurin vedenviejä jo 2030 luvulla?

Nyt esillä on yksityistäminen vesihuollon puitteissa ja toimijoina tietenkin uudet perustettavat suhteellisen pienet ja jopa joissakin tapauksissa paikalliset toimijat. Eikä tässä mitään, mutta hieman myöhemmin näitä pieniä toimijoita alettaisiin ostamaan isompien toimioiden suunnalta, kuten on käynyt mm. sosiaali- ja terveydenhuolto alalla. Pienet paikalliset ovat nyt Mehiläisen, Attendon ja monen muun suurpääoman alla. Omistuspohja veroparatiiseissa ja veroeurot suursijoittajien taskussa palvelujen heikentyessä.

Kuvitellaanpa, että valtion kansallisomaisuutena tunnettu puhdas vesi yksityistettäisiin. Esimerkkinä vaikkapa kuvitteellinen Saimaan- vesi Oy, joka yksityisenä toimijana alkaisi järjestämään Lahden kaupungin vesihuollon. Kaupungin päättäjät allekirjoittaisivat sopimuksen joka vaikuttaisi olevan kustannuksia säästävä tapa hoitaa kaupungin vesihuolto. Sitä se saattaisi ollakin, mutta parin vuoden päästä NESTLE- monikansallinen yritys tekisi tarjouksen Saimaan vesi Oy:n koko osakekannasta ja saimaan vesi oy:n hallitus päättäisi myydä osakekantansa mieluisella voitolla, niin kuullostaako tutulta? Viimeisin muisto lienee Pekka Haaviston Caruna-kaupat ja sitä ennen vähintään lannoiteteollisuudesta. Toki olemme ostaneet Saksasta pelkkää ilmaakin n. 4 miljardilla. Semmottiis!

Jos ja kun keskustelu vesivaroistamme nousee esille lähi vuosina, niin ainut mitä voi toivoa on se, että kaiken ilmastohypetyksen joukossa tai sen jälkeen ajatteleisimme tulevia sukupolviamme. Ei mene kauan, kun öljy-yhtiöiden rinnalla maailman pörsseissä käydään kauppaa vesivaroista. Suomen vesivarannot ovat tuolloin laadun mittari. Joka päivä WTI-viitelaadun hintaero Brent-viitelaatuun kasvaa tai laskee öljymarkkinoilla. Näin tulee käymään myös vesimarkkinoilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu