Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Blogien lukukertoja näyttävä ominaisuus on poistettu käytöstä korjauksen ajaksi. Pahoittelemme häiriötä.

Pankit haparoivat talousennusteissa

Tällä erää pankit ennustavat, että Suomen talous ei kasva tänä vuonna tai vajoaa jopa taantumaan, joka jää kuitenkin lyhykäiseksi. Edellinen viime vuoden puolenvälin alla tapahtunut pankkien esiintyminen talouden ennustajina kertoi, että Suomen talous taantuu loppuvuoteen 2023 ja kääntyy nousevaksi viimeistään alkanen vuoden toisella puoliskolla, ja alkaneelle vuodelle ennustettiin jo selkeää kasvua.

Viimeisin tähdistä lukeminen on Nordealta, jonka mukaan kohonneet korot painavat talouden kehitystä, kuten myös asuntorakentamisen alamäki. Nordea laskikin tällä kertaa tämän vuoden kasvuennusteen –1 prosenttiin. ja loppuhuipennukseksi, talous on Nordean mukaan kuitenkin kääntymässä taas nousuun loppuvuoden aikana. Käänne alkaa inflaation hidastumisesta, joka parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja sallii Euroopan keskuspankin alkaa laskea ohjauskorkoja. Odotukset ovat kesäkuussa, ja vuodelle 2025 pankki odottaa jo kahden prosentin kasvuvauhtia.

Tämä ennuste on todellakin Nordean oma tekemä, sillä keskuspankkien taholta on väläytelty jopa aivan viime päivinä ja viimeksi tänään täysin päinvastaisia näkemyksiä, korot pysyvät tällä tasolla vähintään kuluvan vuoden loppupuolelle ja lasku alkaa, jos edellytyksiä on, joskus ensivuoden aikana. Handelsbankenin ennuste on vielä hitusen valoisampi, talouden aktiviteetti piristyy asteittain vaimean alkuvuoden jälkeen. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,1 prosenttia ja ensi vuonna jo 1,7 prosenttia. Pankki odottaa, että EKP aloittaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskut kesäkuussa ja laskee talletuskoron alle kahteen prosenttiin vuoden 2026 loppuun mennessä.

Ihmettelen todellakin, mitä tietolähteitä näillä pankeillamme on, sillä Itävallan keskuspankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston jäsen Robert Holzmann varoitteli juuri ennen vuoden vaihdetta, ettei ole mitään takeita siitä, että EKP aloittaisi koronlaskut alkaneena vuonna. EKP päättikin juuri tänään pitää korkonsa ennallaan ja olla muutoinkin tekemättä mitään kireänpuoleisten rahoitusolojen keventämiseksi. Koronlaskujen tai muidenkaan kevennysten sijaan vaikuttaa siis todennäköisemmältä, että EKP jatkaa rahapolitiikan muiden säätimien kuin korkojen kiristämistä esimerkiksi tasettaan supistamalla.

Pankeilla pitäisi olla myös paras tuntuma asuntorahoituksen tilanteeseen, mutta siltäkin osin tiedottaminen näyttää palvelevan jotain muuta tarkoitusta kuin asuntolainanottajan etua. Asuntolainanostot suorastaan romahtivat viime vuoden puolivälissä oltuaan jo sitä ennen pitkään aiempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Tämä oli omiaan jouduttamaan asuntorakentamisen ahdinkoa, ja syksyn mittaan alkoikin sitten rakentajien konskurssisarja, joka näyttää vain kiihtyvän. Samalla alalta katoaa merkittävä osa resursseista, sillä vuosi – puolitoista – kaksi on liian pitkä aika ammattiväelle odotella aiemman tienestimahdollisuuden elpymistä. Pelkäänkin, että tässä on nyt käymässä samoin kuin 1990-luvun alkupuolella, jolloin rakennusalalta poistui yli 100 000 ammatilaista muille aloille, telakkateollisuuteen, kone- ja laiteteollisuuteen, kiinteistönhoitoalalle, ulkomaille jne.

Ja kirjoittajan loppuhuomautus; Sekä Nordean, Handelsbankenin että EKP:n ennusteet ja päätökset ovat näiltä samoilta päiviltä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (1)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. tommiviinikka
    Tommi Viinikka #4065810

    Korkokäyrä on laskeva. 3kk Euribor on 3,85 ja 12kk 3,68. Markkinat siis yleisesti uskovat vaatimattomaan korkojen laskuun vuoden mittaan.

    Usko perustunee oletukseen, että inflaatio vaimenee ja taantuma/heikko kasvu pakottaa EKP:n aloittamaan korkojen laskut.

    https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/

    Fidelity ennusti toissapäivänä taantumaa myös Yhdysvaltoihin. Varainhoitaja pelkää erityisesti öljyn hinnan nousua Lähi-Idän rähinöinnin vuoksi. Nouseva öljyn hinta tosin nostaisi inflaatiota ja siten vaikeuttaisi korkojen laskua.

    Ilmoita asiaton viesti