Taukoaako maahanmuutto ?

Työministeri Arto Satonen kirjoittaa tänään keskiviikkona 14. elokuuta sosiaalisen median sivustiolla kuin myös printti-media uutisoi samoin, että Suomi tarvitsee vääjäämättä kotimaisten työntekijöiden lisäksi työvoimaa myös ulkomailta. Satonen sanoo, että siksi onkin tärkeää tiivistää yhteistyötä valtiojohdon tasolla niiden maiden kanssa mitkä ovat potentiaalisia lähtömaita työperäiselle maahanmuutolle Suomeen.
Suomessa on yli puoli miljoonaa työkykyistä aikuista, jotka eivät tee töitä, lisäksi meillä on ylisuuri julkinen sektori, n. 720000 henkeä, jossa on muutamana viime vuotena ollut huomattavaa kasvua lähinnä SOTE-ratkaisusta johtuen. Kun työvoiman tarvitsemisväite on nyt työministerinkin taholta esitetty, olisi odotettavaa että ulkomailta saapuva työvoima on myös todella kansantaloudellisesti nettohyödyllistä työvoimaa eikä nettosaamapuolella olevaa lisärasitetta kansantaloudelle.

Tunnettu tosiasia on, että tästä tilastoihin kerätystä yli puolesta miljoonasta työttömästä työikäisestä 100-150tuhatta ei työllisty koskaan, useista sekä fyysiseen että mielenterveyteen liittyvästä syystä. Lisäksi lopuista (valitettavasti) osa ei vain halua työllistyä, eri arvioiden mukaan n.70tuhatta elelee jopa yhteiskunnan tukien ulkopuolella ja julkishallinnon tavoittamattomissa.

Joten, niin vastenmieliseltä kuin se kuulostaakin, tuosta lopusta reilusta 250tuhannesta osa on perheellisiä, joiden siirtoa kauas työpaikan perässä ei voi pitää ensisijaisena perusteena (mm. puolison vakituisen työsuhteen ja/tai lasten hoidon tai koulunkäynnin takia), ja osalla on ammattikoulutukseen tai muuhun liittyvä työn kohtaanto-ongelma. Nopeaa ratkaisua ei siis tältäkään puolelta ole saatavissa.

Lisäksi on syytä muistaa, ettei työvoimatarve kosketa vain kaupunkikeskuksia ja/tai supersuosittuja toimialoja, työvoiman tarve haja-asutusalueilla tulee kasvamaan nopeasti, kun viimeisetkin sodan jälkeisten sukupolvien yrittäjät lopettavat työnteon. Siivoojia, sairaanhoitajia, ravintolatyöntekijöitä, hoiva-alalle lasten- ja vanhusten kotihoitajia, parturi-kampaajia, joukkoliikennekuljettajia ja monen muun kuljetussektorin ammattilaisia, koko infrastruktuurin huolto- , korjaus- ja ylläpitohenkilöstöä, rajavartioita, joukkoliikenneasemien ja lentokenttien henkilöstöä, merenkulkuammattilaisia, jopa marjanpoimijoita ja ties mihin muuhunkin ja kuinka moneen ammattiin.

Kerta toisensa jälkeen selvitykset ovat päätyneet siihen, että työelämän työvoiman tasapainon saavuttaaksemme emme voi pitää ”taukoa” maahanmuutossa. Useamman vuoden työvoimapula näkyy jo yritysyen kasvun ja sitä kautta talouskasvun tyssäämisenä.

Seulan siis on oltava nykyistä valikoivampi ja riman ylittäjien insentiivi muuttaa aivan eri tasolla kuin se nyt on. Suomihan tunnetaan maailmalla vastaanottavaisena, ystävällisenä maana, jossa maahanmuuttajienkin perusetuudet ovat kunnossa, joten toistaiseksi meille on tullut paljon myös väkeä, joka on työnnetty muualla Euroopassa takaisin.

Lisäksi Suomen poliittisesti kollektivisoidut sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä ovat fiskaalisesti katsoen melkeimpä kuin pyramidihuijausta muistuttava hyvinvointiautomaatti, joka edellyttää väestönkasvua. Jos tuottavuus ei kasva yhtälailla, sen kaatuminen on uhkana jopa aika pian.

Peräänkuulutankin harkintaa. Yliopistot esim. Aasiassa ovat osin korkeatasoisia. Suomalainen yritys voi palkata asiantuntijoita etätöihin, jolloin suomalaisen yrityksen työntekijän ei edes tarvitse asua Suomessa työskennelläkseen Suomessa. Hänellä on työlupa Suomeen, mutta ansiotaso on riittävä työntekijän kotimaahan, jolloin kannattaa tehdä etätöitä ja toimia kotimaastaan käsin. Muistutan lopuksi, että suomalaisia nuoria IT osaajia siirtyy nomadeiksi jopa esim. Balille, jossa palkkataso suomalaisille osaajille on 2x, verot marginaalisia.

Kohta kilpailemme jo omista osaajistamme.