HS:n päätoimittaja Erja Yläjärven 16.6.2024 julkaistussa ministeri Rydman -kolumnissa on muunneltua totuutta

HS:n 16.6.2024 julkaisemassa kolumnissaan ”Faktojen kertojaa ei pidä leimata valehtelijaksi”
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010500877.html
vastaava päätoimittaja
Erja Yläjärvi kirjoittaa seuraavasti: ”Rydmania koskeneen jutun tiedonhankinta tehtiin Journalistin ohjeiden mukaisesti tavalla, jolla toimitukset yleisemminkin tekevät työtään.”

HS:n toimittaja Jarmo Huhtanen ei noudattanut kaikkia Journalistin 35:den ohjeita hankkiessaan 19 minuuttia kestäneessä puhelinhaastattelussani 20.10.2021 tietoa juttuaan varten, jonka HS julkaisi 20.10.2021 otsikolla: ”Suomenmaa-lehdessä julkaistun Sanna Marin -mielipidekirjoituksen kirjoittanut lääkäri ei hätkähdä Lääkäriliiton moitteita: ”So what?””
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008350414.html
Arvioni mukaan Huhtanen ei noudattanut seuraavia kuutta Journalistin ohjetta:

1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Puhelinhaastattelussa kerroin Huhtaselle hyvin perusteellisesti, miksi olin huolissani pääministeri Marinin kyvystä hoitaa vaativaa ja Isänmaamme vaikutusvaltaisinta virkaa. Tästä Huhtanen ei kirjoittanut sanaakaan.

4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

Toimittaja Huhtanen teki juttunsa kiireessä ja selvästi lööppihakuisesti, mikä tyyli sopii vielä iltapäivälehdistölle, muttei Suomen suurimmalle ja edelleen kohtalaisen arvostetulle päivälehdelle.
Itselläni oli ollut myönteinen ja luottavainen asenne HS:ien toimituksellisen työn laatuun:
1990-luvun lopulta lähtien HS:n Mielipide -sivustolla on julkaistu kymmenkunta ammattialaani liittyvää kirjoitustani. Aikaisempien myönteisten kokemusteni vuoksi HS:sta suostuin Huhtasen puhelinhaastatteluun.

8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Jos HS ei ole kiinnostunut, miksi joku ja etenkin aiheen asiantuntija, kirjoittaa ja lausuu, mitä kirjoittaa ja lausuu, niin kyse ei ole pyrkimyksestä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, vaan lööppihakuiseen jutuntekoon. Tässä Huttunen onnistui: hänen juttunsa oli viikon ajan HS:n luetuin.

15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Huhtasen lööppihakuisen otsikon ”So What?” -tokaisuni oli kohdistettu nimen omaan silloisen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen lausumaan, jonka Huhtanen kertoi puhelimessa minulle. Aikaisemmin saamani kokemuksen mukaan Myllymäki reagoi asioihin välillä hyvin vahvasti tunteella ja saattoi sotkea asioita keskenään, mikä käy ilmi myös Huhtasen Myllymäen puhelinhaastattelun lainauksesta jutussaan.
Myllymäen kommentointi oli pikemminkin impulsiivisen trumpmaista kuin loogisen niinistömäistä.
Hippokrateen vala oli silloin kuten nytkin toimintani ohjenuorana.

17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

Huhtanen ei millään muotoa ilmaissut, millaisessa yhteydessä ja esimerkiksi vastakkainasettelussa hän tulee puhelinhaastatteluni materiaalia käyttämään.
Kohta mielipidekirjoitukseni julkaisemisen jälkeen 20.10.2021 Yle julkaisi verkkosivullaan kolmen toimittajansa tekemän haastateluraportin, jossa Marinin työtoverit toivat esiin huoltaan Marinin jaksamisesta. Kysyin, oliko Huhtanen tutustunut tähän ylen raporttiin. Huhtanen kertoi kuulleensa siitä, muttei ollut ennättänyt vielä lukea. Hän lupasi lukea sen heti haastatteluni jälkeen, mikä sai minut jatkamaan puhelinhaastattelua Huhtasen kanssa. Jutussaan Huhtanen ei maininnut mitään Ylen raportista, joka antoi hyvin huolestuttavan kuvan Marinin silloisista voimavaroista.

18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Jos olisin saanut tarkistettavaksi Huhtasen lausumakseni kirjaaman, olisin puuttunut otsikkotekstiin.

Julkisen sanan neuvosto, JSN, sai kantelun Suomenmaan julkaisemasta mielipidekirjoituksestani, mutta kantelija ei ollut asianomainen eli pääministeri Marin. JSN katsoi saamansa kantelun kohdistuvan Journalistin ohjeiden kohtiin 11, 12 ja 26.
JSN julkaisi 02.02.2022 verkkosivuillaan Suomenmaalle antamansa vapauttavan päätöksen äänin 10–3.
https://jsn.fi/paatos/7863-ul-21/

Puhelinhaastatteluni loppupuolella tokaisin Huhtaselle pilke silmäkulmassa, että tarjosin kyllä mielipidekirjoitustani ensimmäiseksi teille, tutulle ja silloin vielä arvostamalleni yhteistyökumppanille, mutta ette huolineet sitä! Huhtanen naurahti.

Alussa lainaamani Yläjärven teksti on 20.10.2021 kokemani perusteella muunneltua totuutta ja kaukana Yläjärven kolumnissaan peräänkuuluttamasta faktan välittäjästä.

Seppo Mäkinen
LKT

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu