HS:n päätoimittaja Erja Yläjärvi on yhdenvertaisuudessa aikaansa jäljessä: yliopistoissa naiset ovat jo pitkään olleet enemmistönä

HS:n vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi pohtii HS:ssa naistenpäivänä 8.3.2024 julkaistussa Kolumnissaan ”Tasa-arvo ei voi olla vain naisten mekaanista laskemista” naisten tasa-arvon näennäisyyttä suhteessa miehiin, vaikka kuluneen vuoden aikana HS:n pääjutuista 45 prosenttia on ollut naisten kirjoittamia.
Yläjärvi harmittelee, että tänä aikana erityisesti sotauutisten kirjoittajat ovat useimmiten miehiä. Mikähän tilanne on Israelissa, jossa kaikki ovat asevelvollisia naisten palveluksen kestäessä 24 ja miesten 32 kuukautta?

Yläjärvi kiteyttää juttunsa sanoman: ”Tasa-arvon ja diversiteetin on oltava paljon muuta kuin sukupuolten kappalemääriä.” Yläjärvi jatkaa pohdiskeluaan: ”Journalismissa yhä tärkeämpään osaan nousee niin sanottu kognitiivinen diversiteetti. Se on sananvapauden täydelle toteutumiselle lähivuosina aivan keskeistä.”
Yläjärven juttua lukiessa mieleen tulee rippikoulu ja Katekismus ja sieltä Luku ’Käsky ja mitä se tarkoittaa?’

Yläjärvi toteaa tasa-arvon olevan Suomessakin jo niin pitkällä, että on enää vaikeaa puolustaa sukupuolta diversiteetin ainoana mittarina journalismissa.
Yläjärven Kolumneja on pidetty perinteisinä ja mitään sanomattomina. Yläjärvi tuntuu nyt brilieeraavan termeillä ja käsitteillä
asioiden hämärtämiseen asti, jolloin hänen tekstinsä jää monelta lukijalta jopa lukematta saati ymmärtämättä.
Yläjärvi ei tuntuisi myöskään olevan tietoinen, että naiset ovat länsimaissa olleet yliedustettuina lukioissa ja yliopistoissa jo toistakymmentä vuotta, mikä selittyy peruskoulumme harjoittamalla sukupuolirasismilla poikia kohtaan käyttämällä vain tytöille viritettyjä opetusmenetelmiä. Poikien nuoruusiän kehitys sijoittuu 12-18 vuoden ja tyttöjen 10-14 vuoden välille, joten lukion alkaessa iso osa pojista on kiinnostunut vielä ihan muista asioista kuin opiskelusta tulevaisuutensa eteen, mihin useimmat tytöt ovat jo valmiita.
Poikien neurobiologinen kehitys alkaa pari vuotta myöhemmin ja on pidempi kuin tytöillä, mitä peruskoulu, jonka opettajista enemmistö on naisia, ei huomioi laisinkaan.

Onkin hedelmällisempää puhua yhdenvertaisuudesta (equity) kuin tasa-arvoisuudesta (equality). Yhdenvertaisuus merkitsee yhtäläisiä mahdollisuuksia, mikä tarkoittaa, että toinen ihminen voi tarvita enemmän tukea kuin toinen, tai että toiselta ihmiseltä voidaan evätä jokin oikeus, joka myönnetään toiselle, kun epäämiselle on olemassa perusteet.
Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä eli kaikki saavat esimerkiksi peruskoulussa saman oppimispaketin samoin kuin heidän vanhempansa saivat lapsensa syntyessä samansisältöisen äitiyspakkauksen.

Jos peruskoulumme olisi yhdenvertainen, niin pojille tarjottaisiin yhtäläiset mahdollisuudet kuin tytöillä jo on päästä lukioon ja jatkaa sen jälkeen halutessaan opiskeluja yliopistossa.

Esitänkin, että päätoimittaja Yläjärvi tekisi naisena miehen työn ja olisi ensimmäinen pääjutun kirjoittaja, kun HS uutisoi kansainvälisenä miestenpäivänä 19. marraskuuta 2024 käynnistämästään poikien ja tyttöjen koulunkäynnin yhdenvertaisuusprojektista.

Seppo Mäkinen
LKT

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu