Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen räjäytti eläkeasian tokaisemalla: ”Totta kai eläkeikää pitää nostaa!”
Kuva: Seppo Mäkinen, 20.6.2017
Sakari Sirkkasen vieraina A-Talkissa 5.9.2024 olivat keskustelemassa aiheesta ”Suomen uusi normaali ja mihin se johtaa?” Kelan entinen pääjohtaja ja nykyinen Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, 71-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltonen; 76-vuotias valtiotieteen tohtori, taloustieteilijä ja vuosina 2012 – 2015 Aalto yliopiston taloustieteen työelämäprofessorina toiminut Sixten Korkman; 57-vuotias kauppatieteiden lisensiaatti, taloustieteilijä ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander ja filosofian tohtori, johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Hakukone ei tiedä Pakarisen ikää, mutta Pakarinen näytti
panelisteista nuorimmalta: eläkeikä häämöttänee hänellä yli 20 vuoden päässä.
Herrat menivät hiljaisiksi, kun Aaltonen tokaisi hymyssä suin: ”Totta kai eläkeikää pitää nostaa! Elämme pidempään ja siirtymisemme työelämään tapahtuu viitisen vuotta myöhemmin kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten.” Sirkkanen tuntui alkuun epäilevän Aaltosen puheita ja tarkisti hyvin vakavana, että Aaltonen todella tokaisi asian tosissaan.
Joulukuun 28. päivänä 1953 syntynyt Aaltonen nousi Kelan pääjohtajaksi lokakuussa 2016. Aaltosen vastaehdokkaana oli toukokuun 5. päivänä 1957 syntynyt sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Outi Antila. Valitsijalautakunnan äänet menivät tasan 6-6. Arpa suosi Aaltosta, josta tuli
Kelan pääjohtaja vuoden 2017 alussa. Aaltosen jäätyä eläkeelle 66-vuotiaana vuoden 2019 lopussa Outi Alanko valittiin Kelan pääjohtajaksi tammikuun alusta 2020.
Kelan pääjohtajuus oli ennen Aaltosta ollut yhtäjaksoisesti 62 vuotta Maalaisliitolla ja sen jälkeen Keskustalla.
Aaltosen edeltäjä, joulukuun 18. päivänä 1948 syntynyt hammaslääketieteen tohtori, valtiotieteiden maisteri ja Keskustan jäsenenä kansanedustajana ja ministerinä toiminut Liisa Hyssälä hoiti pääjohtajuutta siihen asti, kun se oli mahdollista: Hyssälä jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa täytettyään 68 vuotta.
Aaltonen ei ollut Keskustan jäsen vaan omasta halustaan ottotytär, joka määritteli poliittisesti itsensä alkiolaiseksi keskustalaiseksi.
Eläkeiän nosto sopii presidentti Stubbin esittämään arvopohjaiseen realismiin, kun lähtökohtana on se, että kaikki kynnelle kykenevät tekevät kykyjensä ja voimiensa mukaan työtä Isänmaamme hyväksi. Aaltonen eikä kukaan herroista ottanut kai
ymmärtämättömyyttään esille sitä, että ikääntyneempi työntekijä väsyy nopeammin ja toipuu hitaammin kuin kymmeniä vuosia nuoremmat työtoverit. Vaikka sydän reagoi rasituksen kasvuun tahdistinohjelmalla, lääkitys pitää verenpaineen ja verensokerin sopivina, lonkka- ja polviproteesit sekä olkapää- ja käsikirurgia pitkittävät tukielimistömme liikkuvia vuosia ja jopa lähimuistin huononemista voidaan kompensoida vaikkapa älypuhelimen erilaisilla vuorovaikutteisilla ohjelmilla, niin työn tehon ja määrän aleneminen vuosien kertyessä on ylipääsemätöntä, siis arvopohjaista realismia.
Aaltonen jätti Kelan pääjohtajuuden 66-vuotiaana. Hän vaikutti 5.9.2024 A-Talkissa hyvin energiseltä ja tyytyväiseltä, suorastaan elämänsä kevättä elävältä. Aaltonen on mitä ilmeisimmin saanut eläkeläisenä työnsä määrän tasapainoon.
Toimittaja Seija Vaaherkummun lauantaivieraana Ykkösaamussa oli 7.9.2024 Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Vaaherkumpu ei kysynyt Kaikkoselta mitään Aaltosen eläkekommentista, vaikka Aaltonen oli ollut Keskustan ehdokas vuonna 2016 Kelan pääjohtajaksi, Isänmaamme sosiaalipolitiikan korkeimmaksi viranhaltijaksi.
Kysynpä asiaa Vaaherkummulta lähettämällä hänelle tämän jutun!
Seppo Mäkinen
LKT
Mäkinen on ilmeisen vakuuttunut akateemisten tutkintojen näyttöarvosta kun hän ihmisen pätevyyttä erilaisiin tehtäviin arvioi. Minä en muuten ole. Toisaalta pelkkä puoluekanta näyttää Mäkisen arvioissa olevan vieläkin vaikuttavampi tekijä; siis ainakin jos kandidaatin povitaskussa polttelee SDP:n jäsenkirja.
Mutta. Loppujen lopuksi -lukuisien tekstien perusteella- Mäkinen aina löytää handicapin henkilön sukupuolesta. Aina se löytyy!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs ihmeellistä siinä on, että eläkkeellä iloisesti oleva entinen pääjohtaja puoltaa eläkeiän nostoa… Kyllä eläkeläisiltä varmasti astetta kummallisempiakin lausuntoja varmasti saadaan, mutta ketä ne sitten palvelevat…
Vaaherkummusta tuskin on tälle asialle syntipukiksi…
Ilmoita asiaton viesti
Kela ei tidä mitä se tekee……
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan höpöttää :Nuorten eliniän lasku voi johtua useista tekijöistä, kuten:
Epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta ja lisääntynyt ruutuaika voivat vaikuttaa negatiivisesti nuorten terveyteen.
Mielenterveysongelmat: Masennus, ahdistus ja muut mielenterveysongelmat ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, mikä voi vaikuttaa heidän elinikäänsä.
Ympäristötekijät: Ilmansaasteet, kemikaalit ja muut ympäristötekijät voivat heikentää terveyttä.
Sosioekonomiset tekijät: Taloudelliset vaikeudet ja sosiaalinen eriarvoisuus voivat vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja terveyteen
Nämä ongelmat alkoi jo 15 vuotta sitten kun eriarvoisuus alkoi väärien päätösten vuoksi. mm. Tupo 2007
Ilmoita asiaton viesti
Iso lama ja järjetön talouspoliitikka…….
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on kun opiskellaan lähelle 40 vuotta ja sitten alkaakin eläkkeelle tähyäminen.
Ilmoita asiaton viesti
On hiukan hassua kun työsuoritus pienenee ikääntymisen johdosta niin palkan pitäisi silti olla suurimmillaan viimeisinä vuosina. Eikös sitä ole kaikenlaisia ikälisiä? Niidenhän pitäisi olla ikävähennyksiä, Palkan pitäisi tippua alaspäin sitä mukaa kun suorituskyky heikentyy.
Tässä on muuten selitys runsaalle tarpeellemme maahanmuuttajia. Tarvitsemme ahkeria käsiä kun omat kädet eivät ole kovin ahkerat. Opiskelu 40-vuotiaaksi ja 50-kymppisenä on jo vaikeaa työllistyä ikärasismin takia.
Ilmoita asiaton viesti
Aaltolalla on älykkäitäkin ajatuksia, mutta tämä ei kuulu niihin.
Tulevaisuus on nimittäin synkkä. Nykyisin eläkeiän kynnyksellä tai korkeintaan 15 vuoden päässä siitä olevat ovat pääosin kohtuullisessa kunnossa. Monella on toki ylipainoa, mutta sitä ei ole hankittu alta kolmekymppisenä. Melko moni on jopa oikeasti hyväkuntoinen.
Mutta nuoremmat työntekijät tai vielä opintoja suorittavat ovat pelottavan huonossa kunnossa noin keskimääräisesti. Vaikkapa silmämääräisesti katsottuna suurimmalla osalla yliopistossa opiskelleista on ollut ennen valmistumista kova massakausi. Eli jos kolmekymppisenä on fyysisesti ihan paskassa kunnossa, ennustaa se ennenaikaista eläköitymistä. Ja lisänä vielä kasvavat mielenterveyden ongelmat, jotka vievät nyt melkoisesti nuoria aikuisia eläkkeelle. Joten mitä auttaa eläkeiän nosto, jos suurin osa ei pysty olemaan työelämässä nykyiselläkään eläkeiällä?
Ilmoita asiaton viesti
Omassa lapsuudessani/nuoruudessani/varhaisaikuisuudessani varsin harva oli pulska tai lihava. Nyt valtaosa täyttää tuon kriteerin, mikä takuulla vaikuttaa kansanterveyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Eipähän tuo edes itse elä kuten opettaa. Eläkkeelle piti päästä jo niitä aikoja kuin itsekin olen aikonut jäädä.
Mielenkiintoista muuten, että näkyy olleen ylioppilaana vanhainkodin johtaja 1970-luvulla. Nykyään ei pääse edes vanhainkotia siivoamaan pelkillä yo-papereilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen blogistin tapaa ajatella, että 66-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen olisi jotenkin sopimatonta, kun edeltäjäkin lähti vasta 68-vuotiaana. Aaltonen näytti osaavan tasapainottaa työnsä määrän ja omat voimansa myös Kelan pääjohtajana, vaikka blogisti muuta asiattomasti vihjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä Elli Aaltosen toteamuksdessa mitään ihmeellistä ole.
Tottakai eläkkeellejäänti-ikää on korotettava.
Mistä niitä eläkkeitä muutoin maksettaisiin, ellei siitä, että väestön eläkekertymävuosia nostetaan. Aivan viime vuosina elinikäodote ei ole juuri noussut, mutta yhtälöä on katsottava kokonaisuutena. Aaltonen totesi, että eläkemaksuja kartuttava alkamisikä on koulutusaikojen pidentyessä historiallisesti noussut ja samalla elinikä kohonnut.
Näin suhde eläkekarttumavuosien ja eläkkeelle jääntiä seuraavien elinvuosien (eläkkeen saantivuodet) on muuttunut epäedullisesti.
Lisäksi on huomoitava, että tuotannossa ihmistyövoiman merkitys ja suhteellinen osuus on alentunut jo pitkään. Koneet, robotit, älylaitteet, tekoäly yms. tekijät alentavat ihmistyötä sekä absoluuttisesti että varsinkin suhteellisesti .
Ja toisaalta:
kun tavaratuotannon työvoimavaltaisuus on alhainen, ja senkin suhteellinen osuus palvelutuotannon suhteeelliseen kasvuun nähden alentaa eläkemaksukertymiä.
Eihän jostain syystä koneita ja robotteja, niiden tekemää työtä, raskauteta eläkemaksuilla. Miksikä ei? Ainakin niin kauan kuin tekoälyhurma ei puhkea, ”kaikki” ajattelevat, että ihmistyö vähenee, ehkäpä jopa radikaalisti, – ja jäljelle jää vain aivan korkeinta vaatimustasoa olevat työt sekä inhottavat raskaat ja paskaduunit, joita kantakansa ei tee, vaan teetetään maahanmuuttajilla, joilla ei ole vaihtoehtoa.
Summana:
Jos työelämävuosia ei ei väestötasolla lisätä, ja koska sitä ei juurikaan ”koulutusyhteiskunnassa” ja korkeakoulutukseen kohdistuvan voimakkaan tarpeen takia (väestöstä jopa reilusti yli 50 %:lla pitäisi olla korkeakoulutasoinen koulutus?), ole mahdollista listäa ”alapäästä”, niin sieltä ”yläpäästä” eli eläkevuosistahan niitä työvuosia täytyy ottaa.
Elli Aaltonen lausui truismin, yksinkertaisen tosiasian, jonka ymmärtämistä yksinomaan luutuneet ajatustottumukset estävät mieltämästä.
Ilmoita asiaton viesti