Korkman, Orpo, Valtionvaraiministeriö ja Talouspolitiikan arviointineuvosto – kenen näkemys on uskottavin?

Ekonomisti Sixten Korkman sanoi 15.4.2023 Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että kuuden miljardin leikkaus yhdistettynä muihin menopaineisiin, kuten puolustus-, tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattamiseen, olisi bruttomääräisesti hyvin suuri.

Valtiovarainministeriö esittää kahdelle seuraavalle hallituskaudelle eli seuraaville kahdeksalle vuodelle yhteensä yhdeksän miljardin leikkauksia, esimerkiksi kuusi miljardia ensimmäiselle ja kolme miljardia toiselle hallituskaudelle, jotta Isänmaamme talous saataisiin tasapainoon ja tulevien sukupolviemme tulevaisuus turvatummaksi, kun sillä on nykyistä paremmat taloudelliset resurssit kohdata niin erilaiset virukset kuin Putinit, Trumpit ja kotimaiset möröt, jotka vaanivat niin nurkan takana kuin sen sisäpuolellakin.

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunnossa on kuuden miljardin leikkausta pidetty ensimmäisellä hallituskaudella perusteltuna, koska se hillitsisi inflaatiota. Korkmanin mukaan inflaatiopaineet eivät kuitenkaan ole merkittäviä, kun viime aikojen palkkaratkaisut ovat olleet hyvin maltillisia.

Korkmanin näkemyksen mukaan Suomi tarvitsee menoleikkauksia ja veronkiristyksiä pikaisesti finanssipolitiikan linjan tukemiseksi. Erittäin tärkeänä Korman piti panostamistamme taloudellisen pohjan ja veropohjan vahvistamiseen sekä työperäisen maahanmuuton ja sen myötä yritysten investointihalukkuuden lisäämiseen.

Hallitusneuvottelija, Suomen suurimman puolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu kuuden miljardin sopeuttamisesta, johon sisältyisi 3-4 miljardin eikä kuuden miljardin leikkaukset ensimmäisellä ja kolmen miljardin leikkaukset toisella hallituskaudella ellei leikkaustarvetta saada vähennettyä samoilla toimilla kuin ensimmäiselläkin hallituskaudella.
Leikkaustarvetta on Orpon mukaan tarkoitus pienentää järkevällä talouspolitiikalla 2-3 miljardia lisäämällä työllisyyttä, työperäistä maahanmuuttoa sekä tuottavuutta.
Helmikuun lopussa 2023 Suomen väkiluku oli 5.567868, joista 1.6 miljoonaa eli 29 prosenttia  on eläkeläisiä. Heidän määränsä lisääntyy koko ajan enemmän kuin työelämänsä aloittavien, joten melko pian Suomen työllisyysaste työikäisistä nousee 75 prosentista 80 prosenttiin eli Pohjoismaiselle tasolle ihan itsestään, jos Suomeen ei tule tai oteta riittävästi työperäisiä maahanmuuttajia. Tältä tosiasialta tuntuu huolestuttavan moni päivänpolitiikan toimija sulkevan silmät ja korvat mielestään puhumattakaan, mikä ei tiedä hyvää Isänmaamme tulevaisuudelle. Orpo esittää toisin kuin Korkman tuloveron keventämistä eikä kiristämistä.

Ketä pitäisi uskoa ja miksi?

Valtiovarainministeriön henkilökuntaako,  joka tekee työtään virkavastuulla?

Talouspolitiikan arviointineuvoston jäseniä, joiksi  Valtioneuvosto hyväksyi 2.2.2023 valtiovarainministeriön esityksestä kaudelle  1.4.2023–31.3.2027 seuraavat: Professori Niku Määttänen, Helsingin yliopisto (neuvoston puheenjohtaja) Professori Tuukka Saarimaa, Aalto-yliopisto Professori Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto, ja kaudelle 1.4.2023–31.3.2025 seuraavat: Työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, Jyväskylän yliopisto ja Professori Hilde Bjørnland, BI Norwegian Business School.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin 2014. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta sekä taustaraportteja. Viimeisin vuosiraportti julkaistiin 1.2.2023.
Neuvosto esittää näkemyksiään asiantuntijaelimenä mainevastuulla.

Orpoa, joka puhuu samasta 6 miljardin luvusta kuin Valtiovaraiministeriö ja Talouspolitiikan arviointineuvosto, mutta vähän eri nimillä, ja esittää veronkevennyksiä poliitikkona ja mahdollisesti tulevana pääministerinämme, joka saa kuulla oppositiolta kunniansa, jos hänen esittämänsä talouden korjaustoimet osoittautuvat huudoiksi tuuleen?

Vai Korkmania, joka antaa ymmärtää Valtiovarainministeriön ja Talouspolitiikan arviointineuvoston arvioiden inflaation uhasta perustuvan vanhentuneeseen tietoon ja joka esittää pikaisia veronkorotuksia ja menoleikkauksia yksityishenkilönä ja mainevastuulla?

Harri Holkerin ollessa Isänmaamme pääministerinä vuosina 1987-1991 hänen tietoonsa kyllä oli tullut selkeitä viitteitä länsimaita uhkaavasta lamasta, mutta tieto ei ylittänyt Isänmaamme uutiskynnystä eikä johtavien ekonomistiemme hälytyskynnyksiä.

Ekonomistimme näyttävät olevan edelleen yhtä erimielisiä kaikesta  lamaan liittyvästä kuin 1990-luvun alussa!

Seppo Mäkinen
LKT