Puhemies Halla-aho elää nykyhetkessä, presidentti Halonen menneessä – YK on vain historiallinen jäänne

Kultarantakeskustelujen toinen päivä 14.6.2024 Presidentinlinnassa keskittyi Suomeen ja sen toimintaan aktiivisena EU:n ja Naton jäsenenä sekä globaalisesti nyt ja tulevaisuudessa.
Päivä alkoi presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon kahdenkeskisellä ja antoisalla keskustelulla toimittaja Jan Anderssonin
johdolla.

Puhemies Jussi Halla-aho sai kysyä ensimmäisenä ja hän esitti kysymyksensä alustukseksi loogisen tapahtumaketjun EU:n ja Naton ja samalla myös Suomen ajatusten ja toimintojen kulusta Ukrainan ase- ja ammusavusta Venäjän raa’an ja julman hyökkäyssodan Ukrainaan alettua 24.2.2022.
Presidentti Stubb totesi ennen vastaamistaan pitävänsä puhemiehen tavasta sanoittaa ja analysoida vaikeita asioita. Näkemykseen oli helppo yhtyä.
Presidentti Stubb totesi, että länsivaltojen reaktiot Venäjän hyökättyä vuonna 2008 Georgiaan ja vuonna 2014 Krimille olivat riittämättömät, mutta ne olivat riittävät Venäjän hyökättyä vuonna 2022 Ukrainaan. Presidentti Stubb jatkoi, että mitä vahvemmin tuemme Ukrainaa tässä ja nyt, sitä nopeammin sota loppuu Ukrainan voittoon.

Presidentti Halonen ihmetteli omassa kysymyksessään YK:n näkymättömyyttä meneillään olevissa aseellisissa konflikteissa eri puolilla maailmaa ja toi esille oman rauhanvisionsa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Visioon kuului myös YK:n rauhanturvaajia, jotka Halosen mukaan eivät voisi olla eurooppalaisia, koska EU on osapuoli konfliktissa asettamiensa Venäjä-pakotteiden ja Ukrainalle antamansa aseavun vuoksi.
Halosen kysymys oli erikoinen ja se herätti kysymyksen, mistä Halosen kysymyksessä oikein oli kyse?
Viimeistään 24.2.2022 lähtien YK on ollut emu, lentokyvytön lintu, kaikessa Venäjään ja Venäjän intressialueisiin liittyvissä maissa, alueissa ja asioissa. Veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa kuuluu turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenvaltiolle: Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Britannia ja Venäjä.
Mieleen nousikin, halusiko Halonen profiloitua Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vapaaehtoisena rauhanneuvottelijana hyvittääkseen suomalaisille kaksitoista presidenttivuottaan ajalla 2000-2012, jolloin hän piti Putinia ystävänään, totesi jokaisessa uudenvuodenpuheessaan idänsuhteemme voivan hyvin ja kielsi kaiken Venäjän arvostelun.

Halosta kuunnellessa nousi mieleen, että olisi korkea aika niin kauan kuin suomettumisen ajan valtionjohtoa ja muita kansalaisia on vielä ajattelevina elossa yrittää järjestää ’Suomettumisen jälkeen’ -seminaari. Se antaisi suomettumisen ajan ja sen jälkeisten suomalaisten yhdessä käydä läpi suomettumiseen liittyvät tarut ja totuudet ja yhdessä muodostaa mahdollisimman realistinen kuva tämän hetken itänaapuristamme, Venäjästä.

Seppo Mäkinen
LKT

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu