Vasemmistoliitto äänesti puheenjohtajakseen naisoletetun tohtoritasoisen puheautomaatin

Kuva: Kuvakaappaus Ylen Vasemmistoliiton sähköisen neuvoa-antavan puheenjohtajavaalin äänestystuloksen julkistamisesta.
Vasemmalta oikealle: Gashaw Bibani, Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Li Andersson, joka oli ulkoisesti nelikon hermostunein ennen äänestystuloksen julkistamista.

Valta vaihtui Vasemmistoliitossa:
Li Andersson on pitänyt jäähyväispuheensa ja Minja Koskela puheenjohtajan linjapuheensa.

Kuuntelin tänään 21.10.2024 Ylen AamuTV:ssä Minja Koskelan haastattelua. Koskelan lookki oli aivan toinen kuin eduskunnan sivuston kuvassa: pitkä tukka oli leikattu ja päässä olivat mustat, paksusankaiset ja isokokoiset muovipokat. Ensimmäiseksi mieleeni tuli kasvuvuosieni ikuinen presidentti Urho Kaleva Kekkonen!

Ja puhetta tuli! Siitä tuli mieleen tietenkin Koskelan edeltäjä Li Andersson, jonka haluttomuudesta jakaa valtaansa vasemmistoliittolaiset ovat vihdoinkin uskaltaneet aiheesta Anderssonia kritisoida. Anderssonin aikana Vasemmistoliitossa paistoi vain yksi Aurinko: Li Andersson.
Odotankin, milloin vasemmistoliittolaiset uskaltavat puhua Anderssonin kahdeksan vuoden matriarkaalisesta puheenjohtajakaudesta Kekkosen patriarkaalisen 25 vuoden valta-ajan tavoin.

Ensimmäisen kauden kansanedustajalla, 37-vuotiaalla Minja Koskelalla on vuonna 2020 syntynyt lapsi, jonka isästä Koskela erosi kolme kuukautta sitten.
Koskela on musiikkikasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka väitteli musiikkitieteiden tohtoriksi 2022. Koskela on työskennellyt viisi vuotta musiikinopettajana ja sen jälkeen kaksi vuotta poliittisena asiantuntijana Vasemmistoliitosssa. Vuodesta 2021 lähtien Koskela on toiminut Suomen musiikkiopistojen liiton toiminnanjohtajana.
Koskelalta ilmestyi vuonna 2019 tietokirja ’Ennen kaikkea feministi’. Kirja käsittelee muun muassa intersektionaalista feminismiä, neljännen aallon feminismiä ja sukupuolen moninaisuutta.

Taneli Lassila kirjoittaa vuonna 2022 julkaistussa sosiologian kandidaattitutkielmassaan ’Vasemmistoliiton kannatuspohjan muutos 2000-luvulla’ seuraavasti: ”Kun vasemmistoliiton kannatajakunta oli 2002 muuta väestöä matalammin koulutettua ja ”maalaisempaa”, vuoteen 2020 mennessä vasemmistoliiton kannattajakunta oli muuttunut muuta väestöä korkeakoulutetummaksi ja kaupunkilaisemmaksi. Vasemmustoliiton äänestäjien ikäjakauma on tasaantunut samaan aikaan, kun koko väestö on ikääntynyt. Sukupuolujakaumassa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta.”

Sähköisessä jäsenistön neuvoa- antavassa puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 6493 ääntä, joista Minja Koskela sai 4115 eli 61,8 prosenttia, mikä oli reilusti yli puolet annetuista äänistä tullakseen suoraan valituksi puheenjohtajaksi.
Äänivaltaisia jäseniä oli yli 13.000 ja jäsenäänestyksen äänestysprosentti oli 47,1.

Kun kamera kiersi paikalle kutsuttujen jäsenten kansoittamassa salissa, niin miehiä sai joukosta etsiä; vähintään 75 prosenttia salissa olevista oli naisia.

Ensimmäisen puheensa puheenjohtajana Minja Koskela piti sydämestään eikä paperista. Hän puhui hitaammin kuin Ylen AamuTV:n haastattelussa eikä kironnut tai korottanut ääntään, jotka kuuluivat Li Anderssonin poliittiseen työkalupakkiin politikoinnin oppiäitinsä Marinin lailla.
Puhe oli puheena sydämestä tuleva, eloisa ja hyvärytminen, mikä on ymmärrettävää, kun kyseessä on musikaalisesti lahjakas naisoletettu. Puhetta kuunteli mielikseen, kun antoi paatoksella esitetyn vasemmistopropagandan ja hallituksen kohtuuttoman parjaamisen mennä vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos.

Minja Koskela on Vasemmistoliiton 44-vuotisen historian koulutetuin puheenjohtaja.
Aika näyttää, näkyykö se myös Koskelan tavassa viedä vasemmiston ilosanomaa keskusta- ja oikeistopakanoille.

Seppo Mäkinen
LKT

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu