”Globalisaation Feeniks” nousee tuhkasta

Minulle globalisaatio merkitsee tiedon valtateitten tuella muodostettua elämisen ja kehittymisen rakennelmaa, joka muuntuu ajassa. Rakennelma käsittää läpileikkaavia isoja kokonaisuuksia, jotka liittyvät mm. maailman talouteen, informaatioon, ympäristöön, teknologiseen kehitykseen, turvallisuuteen, kulttuuriin ja maapallolla asuvien kansalaisten terveyden ylläpitoon. Ehkäpä liian hallitsevaksi globalisaation tarkastelussa ovat tulleet talouteen liittyvät tekijät ja usein koko ”globalisaatio”- käsite kiteytyy vain taloudellisen kasvun ja rahatalouden ympärille.

Suomen, kuten monen maan tulevaisuuteen vaikuttavat yhä enemmän globalisaatioon liittyvät tulevaisuustekijät. Kouriintuntuvimmin kysyntä meidän osaamiselle ja tuotannoille. Globalisaatio on vienyt mahdollisuudet merkittävän omavaraisuuden hallintaan ja tuonut tilalle kysynnän sellaisille tuotteille, joita pystytään tuottamaan moninkertaisesti yli oman tarpeen. Esimerkkinä metsäteollisuuden jalosteet, laivat ja monet tietotekniikkaan liittyvät sovellukset. Olemme myös yhä tanakammin kiinni kansainvälisisissä logistiikkaverkostoissa elämysteollisuus mukaan lukien. Tuottamassa ja ostamassa osia, työtä, raaka-aineita, teknologiaa ja osaamista. Omavaraisuutta ei pystytä pitämään yllä edes maataloudessa. Sen on riehuva koronavirus kouriintuntuvasti osoittanut. Tekijöitä pitäisi saada tuhatmäärin ulkomailta pelloille.

Talouteen liittyvä rakennelma on ollut kaikkein herkin globalisaation osa-alue. Sata vuotta sitten iloinen 20 luku kehittyneissä maissa, synnytti jenkkien johdolla talouspuolelle kuplarakennelman (häiriön), joka sortuessaan aiheutti pörssiromahduksen ja massiivisen työttömyysaallon. Romahdus vahvisti silloisten kansallismielisten diktaattoreiden valtaa ja avitti toisen maailman sodan syttymistä. Mutta sotien jälkeen ”Globalisaation Feeniks” nousi tuhkasta ja saattoi kehittyneet maat uuteen nousuun ja synnytti rauhan projektin myötä yhtenäisemmän Euroopan, jota myös Euroopan Unioniksi nimitetään.

Tällä kertaa maailmanlaajuista häiriötä on aiheuttamassa Korona-viruksen ilmaantuminen ”ruokapöytiin”.  Koronaviruksen aiheuttamat tuhot olisivat mielestäni huomattavasti suuremmat, jos globaalit informaatiojärjestelmät eivät olisi niin hyvässä tikissä kuin ne ovat. Sodan vaaratkin olisivat olleet paljon ilmeisemmät. Nyt ajantasaista tietoa on tarjolla kaikille päättäjille ja kotitalouksille. Meneillään on valtava ”kokeilemalla ja tekemällä oppii” prosessi. Ja se on polkaistu pystyyn parissa kuukaudessa. Globalisaation voimannäyte.

Kuten iloista 20-lukua seurannut pörssiromahdus ja maailmansota saivat ”Globalisaation Feeniks” linnun nousemaan siivilleen tuhkasta, niin tulee käymään nytkin. Nyt uhrit eivät ole parhaassa kunnossa olevia miehiä, poltettuja kaupunkeja, keskitysleireillä kuolleita vaan reserviin siirtyneitä elämän ehtoopuolella olevia rakentajia. Heitä, jotka nostivat maat kukoistukseen 40…50-luvun raunioilta. Ollaan uudelleenrakentamisen kynnyksellä. Tällä kertaa enemmän henkisellä puolella.  Nyt ei tarvitse rakentaa tuhottuja kaupunkeja, teitä, siltoja eikä yhteiskuntajärjestyksiä uudestaan. Mutta kova urakka on edessä. Tarvitaan suurta yksimielisyyttä ja viisautta valtakuntien ja maanosien sisällä. Rakentaa sellaista mikä olisi vähemmän herkkä seuraaville häiriöille. Tiedon valtatiet tulevat olemaan iso voimavara ja tuki henkisten ja toki myös taloudellistenkin rakenteiden jälleenrakentamisessa.

 

seppokalevi

Kansainväisessä liiketoiminnassa noin 40 vuotta. Keskeiset kohdemaat Iso-Britannia, Saksa ja Venäjä. Perheyrittäjänä ja hallitusammattilaisena alkaen 1988. Harrastukset musiikki ja kirjoittaminen sekä maailman menon seuraaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu