Fingrid rajoittaa uusia tuuli- ja aurinkoliittymiä
Sattumasähkö vaatii mittavat investoinnit sähköverkkoon ; tämäpä yllätys .
Olen saanut sen käsityksen sähköverkon toimintaa ymmärtämättömiltä tahoilta, että häirikköteho voidaan kytkeä verkkoon aivan kuten aurinkopaneeli mökkisähköjärjestelmään.
”Epävakaus saattaa johtaa pahimmillaan laajaan sähköhäiriöön, joten tässä vaiheessa Fingrid katsoi parhaaksi rajoittaa länsirannikolla suuntaajakytkettyjen voimalaitosten ja sähkövarastojen verkkoliityntöjä toistaiseksi.”
”Ongelmien ratkaisu vaatii muutoksia voimalaitosten ohjausjärjestelmiin ja investointeja kantaverkkoon. Kantaverkon uudet yhteydet valmistuvat alueelle vuosina 2027 ja 2028, jolloin uutta uusiutuvaa taas mahtuu länsirannikon kantaverkkoon.”
Joko siellä seisoo kytkentäkelvottomia myllyjä?
Ilmoita asiaton viesti
Hmm… ei siis riittäisi, että Tuulimylly Oy tuottaisi sattumasähköä rannikolla ja tasaisi sen tuotantoa koskivoimalla jossain korvessa. Vaan se sattumasähkö pitäisikin tasata lähellä tuotantopaikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se noin mene, vaan nyt kantaverkko ei kestä tuota suunniteltua määrää, muutaman vuoden päästä pitäisi kestää senkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kantaverkon uudet yhteydet valmistuvat alueelle vuosina 2027 ja 2028, jolloin uutta uusiutuvaa taas mahtuu länsirannikon kantaverkkoon.”
Ilmoita asiaton viesti
Niin? Tuotahan juuri tarkoitin.
Ilmoita asiaton viesti
Linkissäsi puhutaan lähinnä siitä, että liiallinen tuulivoiman osuus voi aiheuttaa verkon epävakautta. Sehän ei liity siihen, että piuhat olisivat liian ohuita.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä selkokielisemmin: https://www.fingridlehti.fi/mita-on-inertia/
Vielä paremmin esitetään: https://energyplaza.vattenfall.fi/tehotasapaino#chapter-block-sahkopula
Tästä on helppo päätellä, että tarvitsemme ennakoivia tietoja ja jos uusiutuvia tulee koko ajan hirmuisesti kuten vihreät haluavat, että 12 TWh tuulivoimaa, niin sitä vaikeammaksi tulee olemaan.
Onneksi 2019 asetettiin työryhmä selvittelemään ja valmistelemaan ydinenergialain uudistamista ja jonka työryhmän aika loppuu 2027, itse lain pitäisi olla valmista 2024.
STUK olisi silloin energiaviranomainen ja voi hyväksyttää erilaisten energiatoimittajien suunnitelmat ilman eduskunnan tai sen hallituksen periaatepäätöksiä, joten jatkossa ei enää olisi poliittisia kiristyksiä siltä osin. STUK vain raportoisi eduskunnalle kaikki energiaviranomaisen päätöksistä ja hyväksymistä asioista.
Ilmoita asiaton viesti
No se onkin tuo inertia se avainsana, ei siis sinänsä sattumasähkön vaihtelu vuorokaudesta toiseen. Varmaan olisi kallimpi ratkaisu pyörittää sattumasähköllä jotain massiivista vauhtipyörää, joka sitten pyörittäisi verkkoon kytkettyä generaattoria oikealla nopeudella? Ja riittäisikö tuokaa?
Ilmoita asiaton viesti
Sattumaenergian ongelma on kaksiosainen:
1) pysyvyys
2) laatu.
Kalajoen Jylkän asemalle asennettava synkronikompensaattori on juuri tällainen laatua parantava vekotin: sattumasähköllä pyöritetään isoa vauhtipyörää, jonka perässä on tahtigeneraattori. Saadaan ulos kunnon sähköä.
Periaate on siis sama kuin rahan pesussa.
https://www.destia.fi/tiedote/destia-toteuttaa-suomen-ensimmaisen-synkronikompensaattorin-fingridille-tasapainottamaan-tuulivoiman-vaihteluita-sahkoverkossa/
”Olemme tehokkaita ratkaisemaan ongelmia, jotka olemme itse aiheuttaneet”.
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/yhtio/toimikunnat/kantaverkkotoimikunta/kantaverkkotoimikunnan-kokous-4-2022-materiaalit.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän on sattumasähkön aiheuttamaa kaksi eri ongelmaa.
1) Kun ei tuule (vuorokaudesta useampaan vuorokauteen), ei tuoteta sattumasähköä ja tarvitaan ”paikkausvoimaa”.
2) Tasasuunnattu sähkö (aurinko- ja tuulivoima) on sähköverkon kannalta hankala kuorma, aiheuttaa sähköverkon siirtotehon laskua (loisteho lisääntyy) ja sähköverkko muuttuu epästabiilimmaksi. Liikutaan sekuntitasolla.
Aikaisemmin vesivoimaa käytettiin säätövoimana, jolla hoidettiin kulutuksen vaihtelua vuorokausitasolla.
On havaittavissa, että sattumasähkön tuottajat puhuvat mielellään paikkausvoimasta säätövoimana, mitä se ei ole.
Paikkausvoima on huonon energiatuotantosuunnittelun lehtolapsi.
Se nyt vain sattui tulemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin tuulimylläreitä kiinnostaa tehdä hyvälaatuista sähköä, kun laitteistosta tulisi kalliimpi. Saa tulla niitä harmonisia, kun halvalla pitää selvitä.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla niin, että Fingrid ei vain alussa älynnyt laittaa kantaverkkoon liitettäville sattumavoimalle laatuvaatimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on ainakin fingridin sivuille ilmestynyt taajuusseuranta.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki riippuu eri laitosten sijoittelusta.Samalla alueella (Salzgitter) voi sijaita ihan kaikki ja valtakunnan verkkoon ei syötetä yhtään mitään.
Joka tapauksessa vedyn siirto on halvempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten siirretään vetyä vaikkapa 1000 kilometriä halvemmalla mitä sähkö liikkuu?
Ilmoita asiaton viesti
Hys ei vetytalouden autuutta saa kyseenalaistaa ennenkuin kaikki huijarit ovat saaneet osansa valtion kirstusta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin aihe taisi liittyä investointeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikista kalleinta on tehdä sekä vetyputkisto ja raju kantaverkko.
Sähkön etu on, että sillä voi tehdä lähes mitä vain. Jopa vetyä ”siellä jossain”.
Looppi: sähkö –> vety –> sähkö tulee kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Rakennetaan tuulivoima lähelle kulutusta. Kun siirtoetäisyydet ovat lyhyet koko verkkoon se ei vaikuta.
Porkkalan ja Porvoon välinen alue on tasaistaen tuulten aluetta ja täältä lähtee ”nälkäinen” siirtojohto Viroon jonne aina tarvittaessa lykätä ylijäämä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaipa se Helsinkikin on sähkönälkäinen, kun Helen rakennuttaa tuurivoimaa maakuntiin suomalaisten riesaksi. Kumma, ettei sitä saa syntymään mainitsemallesi Porkkala-Porvoo välille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaahan ei ole rakennettu eikä rakenneta sähköverkon ja kuluttajien tarpeeseen, vaan sen vuoksi, kun siitä tekevät ulkomaiset sijoittajat ja veroparatiiseissa lymyävät pääomasijoittajat hyvän tilin, persaukiset kunnat saavat jonkin verran kiinteistöverotuloja ja metsänsä hakanneet maanomistajat vuokratuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän tuo näyttäisi olevan. Ja perustelevat sattumavoimaansa vielä perusteettomalla hiilihumpalla. Tännekin kaakkoon päin suunnitellaan 10 MW lintusilppureita alueelle, jossa maanomistaja on suojellut valtion tuella tuottamattoman suonsa, raha ratkaisee. Toinen maanomistaja on keräyttänyt tuon hiilihirviö poltto- ja kasvuturpeen suoltansa ja nyt aikoo vuokrata suon aurinko- ja tuulivoimalle entistämisen tai metsityksen sijaan, raha ratkaisee, ei luontoarvot. Ilmastoon ei tietenkään ole mitään vaikutusta tekipä miten tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja ketkä nämä kaikki kulut maksavat? Eivät tuulimyllärit ainakaan.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pienydinvoimaa-jo-vuonna-2027-yhdysvaltalainen-energiajatti-julkaisi-uuden-reaktorityypin/9f80262c-5d95-40a8-928c-005142da5abc
Tuossa on oikeaa vihreää siirtymää mihin kelkaan Suomen on syytä hypätä ensimmäisten joukossa.
Ilmoita asiaton viesti