Alma Media voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua sisältöä, mainontaa ja säätietoja. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.
Suomeen pitää rakentaa runsaasti lisää ydinvoimaa, eikä ollenkaan tuulivoimaa. Ehdotan, että rakennetaan sarjatuotantona kolme identtistä 1400 MW voimalaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Ei isoa jatkuvaan käyttöön tarkoitettua reaktoria voi ajaa alas (eikä ylös) nollassa sekunnissa. Kun reaktoria ajetaan alas se tuottaa koko ajan kuitenkin höyryä turbiinille, joka pyörittää generaattoria.
Nollassa ja nollassa. Nollaa ei ole olemassakaan, mutta esim. Loviisan laitoksissa pikasulussa kaikki säätösauvat tipautetaan reaktorin pohjalle ja ketjureaktio loppuu hyvin nopeasti ja höyrynpaine laskee. Se tarkoittaa generaattorin irroittamista verkosta, koska sen pyörimisnopeus laskee alle vaatimusrajan.
Reaktori on täysin eriasia kuin laitoksen irtoaminen verkosta.
Verkosta irtoaminen tapahtuu millisekunneissa, reaktori jäähtyy sitten pikkuhiljaa.
Verkosta putoamisen voi aiheuttaa ihan salaman iskukin.
Eli suuren tuottajan verkosta irtoaminen aiheuttaa ne ongelmat, eivät pikasulut tms.
Jos verkosta irtoaminen tapahtuu vartissa, varavoima ehtii korvata sen. Mutta vaikkapa maasulun aiheuttama irtoaminen verkosta tapahtuu millisekunneissa ja siihen pystyy vastaamaan ainoastaan sähköverkon tuotannon inertia (=massan hitaus pyörivissä koneissa).
Siksipä suuren tuulivoima tuotannon aikana ruotsissa vähennetään ydinvoiman tuotantoa, sillä nord-pool voi kaatua kun tuulivoimaa on paljon ja iso tuotantolaitos irtoaa verkosta yht-äkkisesti.
Samalla notkahtaa invertteripohjainen tuulivoimatuotanto, koska niillä ei ole mitään, mikä pystyy vastaamaan edes lyhyisiin ylitehovaatimuksiin, joten pyörivällä generaattorilla on (kaikki muut perinteiset tuotantotavat).
Tottahan toki reaktori on eri asia kuin laitoksen irroittaminen verkosta, mutta pikasulussa generaattori irroitetaan verkosta varsin nopeasti, kun sen vauhti hyytyy eikä pysy enää tahdissa.
Sitä voitaisiin kyllä viivyttää ja voi olla, että niin jossain tehdäänkin siten, että käytettäisiin taajuusmuuttajia, jolloin jännitteen tajuus ja vaihe eivät olisi kiinni pyörimisnopeudesta. Sillä saattaisiin sitä inertiaa hetken pitempään.
Kerroppa Putkinen minkälainen pätevyys sinulla on arvioida voimalaitosten ja sähköverkon suojauksia että mitoituksia. Minusta kun tuntuu, että radion komponenttien näpertelyllä ei pätevöidytä sähköverkon asiantuntijaksi. Jätetään nämä asiantuntijoille. Sen verran minäkin sähkötekniikasta ymmärrän.
Entäpä jos minulla sattuukin olemaan sitä ihan tavallista ”maalaisjärkeä”?
Ydinvoimalat tuottavat Suomessa erittäin suurella toimitusvarmuudella sähköä täydellä nimellistholla juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten – laaja korkeapaineen alue talvella, eli kova pakkanen.
Tästähän emme saa riitaa aikaiseksi. Minä kannatan ydinvoimaa enkä ollenkaan tuulivoimaa. Nämä tuotannon muutosvaihtelut vaan ovat asia erikseen. Tuulivoima sykkii miten sattuu, mutta ydinvoiman ongelmiinkin pitää varautua.
Toki mahdollisiin ydinvoiman ongelmiinkin on syytä varautua – mutta tuulivoima on koko ajan suuri ongelma ja ydinvoimalla saattaa olla ongelma yleensä korkeintaan kerran vuodessa.
Missä tuo ongelma näkyy jos se nyt on akuutti. Itse ihan puhtaasti, ilman mitään laskelmia, ihan pelkällä mutta valistuneella mutulla lausun, että ei tuulivoimaa vielä kannata heittää yli laidan. Koska tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa uskoakseni, kaikilla tavoilla tuotetuille sähköenergialle on paikkansa.
Fingrid joutuu investoimaan tämän sattumavoiman vuoksi sähköverkkoihin karkeasti 1000 000 000 euroa – se raha on poissa meidän kukkaroistamme. Suomessa on niin vähän vesivoimaa, ettei se riitä kompensoimaan tuulivoiman tuotannon valtavaa vaihtelua. On rakennettava lisää nopeaa varavoimaa – sekin raha on poissa meidän kukkaroisamme.
Tuulivoimalat ja niiden huoltoväylät ovat oikea ongelma luonnolle ja myös ympäristölle. Esimerkkinä vaikka Kannonkoskelle kaavaillut 300 m korkeat voimalat.
Ruotsissa on Gävlebuktenin tuulivoimalahankkeet ammuttu alas paikallisten asukkaiden toimesta. Seuraavaksi tuulivoimaloiden paikkaa kartoitetaan saman yhtion toimesta Söderhamnin edustalta ja Hudiksvallin rannikolta. Puhutaan jopa sadoista voimaloista.
Hyvä business monelle, mutta ei alueen asukkaiden mielestä.
Lisäksi jokainen alueen asukas ymmärtää, että tuuliturbiinien rajallisen käyttöiän jälkeen alkaa kallis remontointi, tai vielä kalliimpi purku.
Putkinen on täysin oikeassa. Sarjatuotanto saa myös ydinvoiman rakennuskustannukset dramaattisesti alas. Siksikin pitäisi edistää pienten n. <500 MW modulaaristen reaktoreiden käyttöönottoa. Ne eivät ole liian tehokkaita paikalliseen lämmöntuotantoon, voidaan rakentaa osina tehtaalla ja ajaa paikalle rekoilla.
” Kommentti poistettu” : poistin oman turhan kommenttini.
Ilmoita asiaton viesti
Gasumin tarkoituksena ei suinkaan ole ajaa Suomen etua.
Tuulivoima Suomessa on haitallista sattumavoimaa. Mitä enemmän sitä rakennetaan sitä haitallisempaa se on.
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Suomeen pitää rakentaa runsaasti lisää ydinvoimaa, eikä ollenkaan tuulivoimaa. Ehdotan, että rakennetaan sarjatuotantona kolme identtistä 1400 MW voimalaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1.
https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä 1 GW:n laitokset riittäisivät, niin yhden laitoksen pikasulusta ei tulisi niin äkillistä notkahdusta.
Ilmoita asiaton viesti
Eteläkorealaiset tekevät sarjatuotantona nopeasti ja edullisesti nimenomaan 1400 MW laitoksia, parasta olisi tehdä samanlaisia ilman mitään muutoksia.
Ei se 1400 MW muutos ole juuri sen kummempi kuin Suomen tuulivoiman tehonmuutokset tuulisuuden muuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Pikasulku on kyllä aika paljon nopeampi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei isoa jatkuvaan käyttöön tarkoitettua reaktoria voi ajaa alas (eikä ylös) nollassa sekunnissa. Kun reaktoria ajetaan alas se tuottaa koko ajan kuitenkin höyryä turbiinille, joka pyörittää generaattoria.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sitä höyryä osataan turbiinin ohi päästää ainakin hiilivoimaloissa, luulisi että myös atomimiiluissa?
Ilmoita asiaton viesti
Nollassa ja nollassa. Nollaa ei ole olemassakaan, mutta esim. Loviisan laitoksissa pikasulussa kaikki säätösauvat tipautetaan reaktorin pohjalle ja ketjureaktio loppuu hyvin nopeasti ja höyrynpaine laskee. Se tarkoittaa generaattorin irroittamista verkosta, koska sen pyörimisnopeus laskee alle vaatimusrajan.
Ilmoita asiaton viesti
Reaktori on täysin eriasia kuin laitoksen irtoaminen verkosta.
Verkosta irtoaminen tapahtuu millisekunneissa, reaktori jäähtyy sitten pikkuhiljaa.
Verkosta putoamisen voi aiheuttaa ihan salaman iskukin.
Eli suuren tuottajan verkosta irtoaminen aiheuttaa ne ongelmat, eivät pikasulut tms.
Jos verkosta irtoaminen tapahtuu vartissa, varavoima ehtii korvata sen. Mutta vaikkapa maasulun aiheuttama irtoaminen verkosta tapahtuu millisekunneissa ja siihen pystyy vastaamaan ainoastaan sähköverkon tuotannon inertia (=massan hitaus pyörivissä koneissa).
Siksipä suuren tuulivoima tuotannon aikana ruotsissa vähennetään ydinvoiman tuotantoa, sillä nord-pool voi kaatua kun tuulivoimaa on paljon ja iso tuotantolaitos irtoaa verkosta yht-äkkisesti.
Samalla notkahtaa invertteripohjainen tuulivoimatuotanto, koska niillä ei ole mitään, mikä pystyy vastaamaan edes lyhyisiin ylitehovaatimuksiin, joten pyörivällä generaattorilla on (kaikki muut perinteiset tuotantotavat).
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan toki reaktori on eri asia kuin laitoksen irroittaminen verkosta, mutta pikasulussa generaattori irroitetaan verkosta varsin nopeasti, kun sen vauhti hyytyy eikä pysy enää tahdissa.
Sitä voitaisiin kyllä viivyttää ja voi olla, että niin jossain tehdäänkin siten, että käytettäisiin taajuusmuuttajia, jolloin jännitteen tajuus ja vaihe eivät olisi kiinni pyörimisnopeudesta. Sillä saattaisiin sitä inertiaa hetken pitempään.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroppa Putkinen minkälainen pätevyys sinulla on arvioida voimalaitosten ja sähköverkon suojauksia että mitoituksia. Minusta kun tuntuu, että radion komponenttien näpertelyllä ei pätevöidytä sähköverkon asiantuntijaksi. Jätetään nämä asiantuntijoille. Sen verran minäkin sähkötekniikasta ymmärrän.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä jos minulla sattuukin olemaan sitä ihan tavallista ”maalaisjärkeä”?
Ydinvoimalat tuottavat Suomessa erittäin suurella toimitusvarmuudella sähköä täydellä nimellistholla juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten – laaja korkeapaineen alue talvella, eli kova pakkanen.
Silloin tuulivoimalat Suomessa eivät tuota yleensä sähköä valtakunnanverkkoon ainakaan mainita saakka:
https://jput.fi/Pakkasella_ei_tuule.htm
Ilmoita asiaton viesti
Tästähän emme saa riitaa aikaiseksi. Minä kannatan ydinvoimaa enkä ollenkaan tuulivoimaa. Nämä tuotannon muutosvaihtelut vaan ovat asia erikseen. Tuulivoima sykkii miten sattuu, mutta ydinvoiman ongelmiinkin pitää varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Toki mahdollisiin ydinvoiman ongelmiinkin on syytä varautua – mutta tuulivoima on koko ajan suuri ongelma ja ydinvoimalla saattaa olla ongelma yleensä korkeintaan kerran vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
” mutta tuulivoima on koko ajan suuri ongelma”
Missä tuo ongelma näkyy jos se nyt on akuutti. Itse ihan puhtaasti, ilman mitään laskelmia, ihan pelkällä mutta valistuneella mutulla lausun, että ei tuulivoimaa vielä kannata heittää yli laidan. Koska tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa uskoakseni, kaikilla tavoilla tuotetuille sähköenergialle on paikkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tavallinen älykäs ihminen ymmärtäisi asian katsoessaan ajatuksella lävitse kuvasarjan Suomen tuulivoiman tuotannosta eri kuukausina:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Tai edes yhdeltä kuukaudelta tänä vuonna – katso kuva:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/tuulivoima-on-haitallista-sattumavoimaa-katso-kuva/
Fingrid joutuu investoimaan tämän sattumavoiman vuoksi sähköverkkoihin karkeasti 1000 000 000 euroa – se raha on poissa meidän kukkaroistamme. Suomessa on niin vähän vesivoimaa, ettei se riitä kompensoimaan tuulivoiman tuotannon valtavaa vaihtelua. On rakennettava lisää nopeaa varavoimaa – sekin raha on poissa meidän kukkaroisamme.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman aihetta sivuten.
Tuulivoimalat ja niiden huoltoväylät ovat oikea ongelma luonnolle ja myös ympäristölle. Esimerkkinä vaikka Kannonkoskelle kaavaillut 300 m korkeat voimalat.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/saksalaisyhtio-tahtoo-syrjaiseen-keski-suomen-kuntaan-euroopan-korkeimman-tuulipuiston-kymmenia-300-metrisia-myllyja-asukkaat-raivoissaan-korvaamattomista-luontovahingoista/925a154b-f197-415c-95c6-7a637467d7ed
Ruotsissa on Gävlebuktenin tuulivoimalahankkeet ammuttu alas paikallisten asukkaiden toimesta. Seuraavaksi tuulivoimaloiden paikkaa kartoitetaan saman yhtion toimesta Söderhamnin edustalta ja Hudiksvallin rannikolta. Puhutaan jopa sadoista voimaloista.
Hyvä business monelle, mutta ei alueen asukkaiden mielestä.
Lisäksi jokainen alueen asukas ymmärtää, että tuuliturbiinien rajallisen käyttöiän jälkeen alkaa kallis remontointi, tai vielä kalliimpi purku.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoiman vaihtelu on jatkuva ongelma. Ison ydinvoimalan black out vaan voi olla myös iso ongelma sähköverkolle.
Ilmoita asiaton viesti
Putkinen on täysin oikeassa. Sarjatuotanto saa myös ydinvoiman rakennuskustannukset dramaattisesti alas. Siksikin pitäisi edistää pienten n. <500 MW modulaaristen reaktoreiden käyttöönottoa. Ne eivät ole liian tehokkaita paikalliseen lämmöntuotantoon, voidaan rakentaa osina tehtaalla ja ajaa paikalle rekoilla.
Ilmoita asiaton viesti