Painotetun opetuksen luokista luopuminen ei vähennä segregaatiota
Helsingissä ollaan tasapäistämisen nimissä heikentämässä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kasvatus- ja koulutuspuolesta vastaavat virkamiehet ehdottavat painotetun opetuksen luokista luopumista. Jos suunnitelma menee läpi, meillä Helsingissä ei enää olisi matematiikka-, musiikki- ja liikuntaluokkia. Lapset hajautettaisiin muihin luokkiin. Segregaatio eli sosiaalinen eriytyminen on iso ongelma Helsingissä ja siihen pitää puuttua. Mutta sitä ei ehkäistä luopumalla jostakin, mikä toimii korjaaksemme jotain mikä on rikki. Eli katse on väärässä pallossa.
Kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannata ehdotettua esitystä, sillä katse ongelmien hoitamisessa on nyt aivan väärässä kohteessa. Miksi mennä hajottamaan jotain, josta on hyviä tuloksia? Miksi poistaa jotain mikä motivoi lapsia? Olisiko syytä keskittyä ongelmien juurisyihin varhaisessa vaiheessa, laittaa paukut sinne? Ryhmämme tavoitteena on edelleen hyvä koulu jokaiselle oppilaalle ja sen eteen teemme töitä. En kuitenkaan näe, että juuri tällä toimella voidaan korjata syntyneitä ongelmia. Päinvastoin. Painotetun opetuksen luokista luopuminen voi jopa lisätä sosiaalista eriytymistä.
Meidän pitää keskittää katseemme juuri sinne missä on ongelmia. Kurinpidollisia toimia tarvitaan ja jos se vaatii sitä että perustetaan 100 erityisluokkaa, maksetaan satoja tuhansia euroja, niin silloin niin teemme. Panostus lapsiin tänään on sijoitus tulevaisuuteen. Rauhallinen ja turvallinen koulu kaikille lapsille on oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuuskysymys. Lapset ansaitsevat parasta!
Suomenkielinen jaosto päättää asiasta 7.3. Aion äänestää painotetun opetuksen luokkien säilyttämisen puolesta.
Seida Sohrabi, (kok.)
Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, suomenkielisen jaoston jäsen
Eduskuntavaaliehdokas, Helsinki
Lähi-idän ja islamin asiantuntija, valtiotieteiden maisteri
Taso-opetusta pitäisi lisätä eikä vähentää. On hölmöä tuhlausta turhauttaa lahjakkaita oppilaita sopeuttamalla opetuksen taso heikoimpien oppilaiden tason mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä mistään taso-opetuksesta ole kyse, vaan siitä että hyväosaiset voivat järjestää lapselleen keskivertoa paremmat opiskeluolosuhteet sen jälkeen kun yhteisillä päätöksillä on pilattu normikoulujen työrauha.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mitä? Jos opetetaan kaikkia heikoimman mukaan, Suomi pelastuu?
Ilmoita asiaton viesti
No itse asiassa kyllä. Suomi ei tule ikimaailmassa menestymään siten, että pieni vähemmistö turvaa jälkikasvulleen säädylliset opiskeluolosuhteet, siinä missä suuri massa joutuu tyytymään päivähoitopaikkoihin, joissa opiskelutahti ja -rauha ovat sellaisia, ettei niiden antamilla eväillä pärjää. Varsinkaan Suomen kustannustason yhteiskunnassa, joka ei voi kilpailla osaamattomalla halpatyövoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, saadaan suunniteltua paremmat kommunikaatiolaitteet paperikoneet jaja dieselmoottorit, jos kaikki lukee vain lyhyen matikan.
Ilmoita asiaton viesti
Valinta pitkän ja lyhyen matikan välillä tehdään lukioon mennessä. Tässä puhutaan peruskoulusta, jonka osalta olisi kait hyvä, että se tarjoaisi mahdollisimman monelle eväät lukea lukiossa sitä pitkää matematiikkaa.
Vai meinaatko että ne pitkän matikan lukijat tulevat sieltä painotetun luutunsoiton ryhmästä?
Ilmoita asiaton viesti
Meinaan että matemaattisesti lahjakkaille tulee tarjota korkeamman tason matematiikan opetusta kuin luutunsoiton lahjoja omaaville. Joka koulussa ei myöskään välttämättä tarvitse tarjota samoja kieliä opiskeltaviksi ja niissäkin voi hyvin olla tasoryhmät tarvittaessa. Luulin aidosti että tilanne on nyt niin, mutta ehkä valintoja tehdään nykyisin vasta lukiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä puhutaan nyt kahdesta eri asiasta. Olen samaa mieltä siinä, että peruskoulu tasapäistää erityisesti lahjakkaampaa oppilasainesta, ja sille pitäisi tehdä jotain. Painotetun opetuksen vaikutus on kuitenkin niiltä osin rajallinen. Ainakin täällä päin ”painotettu” tarkoittaa yhtä ylimääräistä viikkotuntia, millä ei sisällön osalta ihmeitä tehdä verrattuna normaaliin opetussuunnitelmaan – joka ihan yhtä hyvin antaa riittävät valmiudet vaikka siihen pitkään matematiikkaan.
Ongelma on siinä, että monessa normiluokassa työrauha on niin heikko, ettei sitä normaaliakaan opetussuunnitelmaa saada opetettua, jolloin koululaisen pärjäämistä määrittää se, kuinka hyvin koti pystyy paikkaamaan. Tämän osalta erot koulujen välillä ovat suuria, mikä kannustaa koulushoppailuun, joille painotetut luokat tarjoavat yhden väylän. Ja koska sellainen väylä on ollut olemassa, ei koulujen ongelmista ole tarvinnut välittää.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni juuri siksi valitaan koulu, että välitetään. Minä ainakin valitsin lasten koulun opetusohjelman perusteella, enkä laittanut heitä lähimpään kouluun. Kävin itsekin kouluni eri paikkakunnalla kuin missä asuimme lapsuudessani. Omassa tapauksessani koulu oli sitä paitsi yksityinen. Useimmat taitavat tehdä saman asian lähinnä asumisen vahvaan segregaatioon luottaen, kuten ilmeisesti sinäkin teit. Ei siihen pure tasoryhmistä tai erkoistumisesta luopuminen.
Blogisti on täysin oikeassa. Koitetaan korjata olemassaolevaa ongelmaa tavalla, joka ei ongelmaa korjaa.
Ilmoita asiaton viesti
No niinhän minä tuossa alla kirjoitin. Pointtini oli siinä, että ilmeisesti niitä insentiivejä korjata ongelma alkaisi löytyä, jos myös broilereiden pikku pallerot joutuisivat lusimaan samaa päivähoitoa kuin normojenkin kakarat.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko että broilerit eivät osaa muuttaa? Eiköhän tuossa suurin tekijä ole tuo asuinalueiden segregaatio, eikä se muutu miksikään luutunsoitosta luopumalla. Pienikin lisäpanostus matematiikan opetuksessa taas tekee jo suuren eron. Se kun kumuloituu kautta koko opintoputken.
Ilmoita asiaton viesti
En meinaa. Sitä kyllä meinaan, että broilerille on aika paljon pienempi paha laittaa Liisa-Jalmari pari kertaa viikossa luutunsoiton opetukseen, kuin muuttaa jonnekin Nurmijärvelle tai Järvenpäähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on, että matemaattisesti lahjakkaita ei saada matematiikkapainotteisiin luokkiin/kouluihin
Tämä siten, että erikoisluokkiin päätyy sosioekonomisesti varakkaiden lapsia. Heillä on ollut mahdollisuutta saada parempaa opetusta, jotta pääsevät eriloisluokille. Näin ollen lahjakkaita on paljon luokkien ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein hahmota mitä pidät ongelmana. Eikö se että mahdollisimman paljon olisi tasoryhmiä edistäisi matemaattisesti lahjakkaiden oppimista? Miten oppimistulos voisi olla parempi sillä, että ei olisi tasoryhmiä?
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on se, että matematiikka luokkaan ei saada parhaita matemaattisen mielen omaavia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei välttämättä saada, ei. Onko se sitten syy olla yrittämättä?
Ilmoita asiaton viesti
Panostus tulisi kohdentaa jo varhaislapsuuteen. Sitä kautta tulee suurin hyöty.
Ilmoita asiaton viesti
Se olisi aivan erinomaista, mutta tasoryhmistä luopuminen ei taida sellaista tavoitetta edistää?
Ilmoita asiaton viesti
Ei vähennä ei. Tähän asti lisääntyvä segregaatio ei ole kiinnostanut ketään, mutta nyt näyttää olevan erityisesti kokoomuslaisilla löysät housuissa, kun omakin jälkikasvu saattaa joutua tavallisten kuolevaisten sekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö, eli kun taso-opetuksesta luovutaan on työrauha? No sitten!
Oikeasti segregaatio on täysin luonnollinen ilmiö, eikä siitä pidä panikoida. Toki sitä pitää ”hillitä”, mutta ei se mikään peikko ole. Itse ostin asunnon vastapäätä asunnottomien asuntolaa, koska löysin kivan asunnon keskustasta, joten eivät kaikki ole NIMBYjä.
Ilmoita asiaton viesti
Taso-opetus on mahdollistanut sen, ettei paremmiston ole tarvinnut välittää normiluokkien työrauhasta. Puutteellisin resurssein toteutettu inkluusio ja 15 eri äidinkieltä samalla luokalla ovat ihan jees, kun oma piltti on siellä homogeenisen ylemmän keskiluokan kersojen keskellä ah, niin intohimoisen kiinnostuneena luutun soitosta ja kurkkulaulusta.
Ja kyllä, itse olen valinnut asuinpaikkani juuri kouluvalinnan perusteella. Vanhemman tehtävä on tehdä päätökset jälkikasvunsa parhaaksi. Koulutuspolitiikkaa pitäisi minusta kuitenkin tehdä kokonaisuus edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen ehdotus ei koulushoppailua ratkaise. Sen sijaan tulemme näkemään Helsingistä pois muuttamista sekä sitä että vanhemmat hankkivat kulissiyksiön mihin kirjat siirretään.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän niin väittänytkään. Nuokin kuvaamasi väistämättömät ilmiöt toimivat lisäviestinä, että asioille pitäisi oikeasti tehdä jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tähän auttaisi jos luokkia olisi enemmän tarjolla?
Ilmoita asiaton viesti
Ei. Ainoa asia joka auttaa on se, että ihan normikoulujen normiluokkien työrauha ja opiskelumahdollisuudet laitetaan kuntoon. Vaikka se kuinka tarkoittaisi sen myöntämistä, että oma idealismi ajoi seinään.
Ilmoita asiaton viesti