Ruotsin kielen opiskelun varhentaminen vahingoittaa Suomen taloutta

Arkadianmäen Andropov osoittaa jälleen vankkumattoman tukensa Suomea vahingoittavalle kielipolitiikalle.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä esittää perusopetuksen tuntijaossaan, että B1-kielen eli käytännössä ruotsin kielen opiskelu varhennetaan alkamaan jo ala-asteen kuudennelta luokalta.

Valtioneuvosto päättää tuntijaosta huomenna torstaina, joten asiasta on pakko kirjoittaa välittömästi, jos haluaa siihen millään tavalla vaikuttaa.

Totuus tosin on, että asia on jo päätetty hallituksen kabineteissa. Huomenna vain lyödään yksi niitti lisää järkevän kielipolitiikan arkkuun.

Perustelut pakkoruotsille ovat jälleen kerran ontuvat.

Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän mukaan perusopetuksen tuntijaossa ”panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen”.

Millä tavalla pakkoruotsin varhentaminen ”monipuolistaa voimallisesti kielivalikoimaa”?

Kielivalikoimaa monipuolistetaan kieliopintojen valinnanvapaudella kaikilla opintoasteilla siten, että täytyy valita vähintään kaksi vierasta kieltä.

Ruotsisokea hallitus ei tätä ymmärrä.

Lisäksi todetaan, että ”varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa”.

Suomessa ei ole elävää kaksikielisyyttä siinä mielessä kuin hallitus esittää. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista on virallisesti yksikielisiä suomenkielisiä. Ylhäältä päin pakotettua kaksikielisyyttä kutsutaan kansan parissa pilkallisesti pakkoruotsiksi.

Pakotettu kaksikielisyys vain heikentää kieliryhmien välisiä suhteita ja on johtanut huonoihin oppimistuloksiin. Kieliopintojen valinnanvapaus on paras tae kieliryhmien välisille hyville suhteille ja hyvälle motivaatiolle, joka tuo hyviä oppimistuloksia.

Kuinka ”eläväksi kaksikielisyydeksi” ja ”kielivalikoimaa monipuolistavaksi” pakkoruotsin varhentamisen tuntevat esimerkiksi ne lapset ja nuoret, jotka asuvat Itä-Suomessa ja kaipaisivat vahvaa venäjän kielen taitoa?

Suomi kaipaa rohkeaa yrittäjyyttä ja kansainvälisesti menestyviä tuotteita. Huonolla kielipolitiikalla heikennetään niitä elintärkeitä edellytyksiä, joita kansainväliseen menestymiseen vaaditaan. Suomen katseen täytyy olla kauempana kuin länsinaapurissa.

Onneksi järkeäkin on kuultu. Elinkeinoelämän keskusliitto suositti pari vuotta sitten pakollisesta toisesta kotimaisesta kielestä luopumista koululaisten kielivalintojen monipuolistamiseksi.

Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, joka vaatii kieliopintojen valinnanvapautta.

Hallitusta kiitän siitä, että historian ja yhteiskuntaopin sekä liikunnan tuntimäärää lisätään. Viisaasta päätöksestä täytyy antaa reilusti tunnustus ja huonoa päätöstä perustellen kritisoida.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu