Valtuustosta: Rasismiväitteitä ja tiukkaa taloudenpitoa

Minut valitttiin Espoon kaupunginvaltuustoon 357 äänellä viime
kuntavaaleissa. Toimin valtuuston lisäksi kaupunginhallituksen alaisen
Osallistuva Espoo -ohjelmatyöryhmän puheenjohtajana ja kaksi ensimmäistä vuotta suomenkielisen
varhaiskasvatusjaoston jäsenenä, jonka jälkeen siirryn kahdeksi jälkimmäiseksi vuodeksi opetuslautakunnan jäseneksi.

Ohjelmatyöryhmän tärkeänä tehtävänä on kehittää
valtuustokauden aikana Espoon kansanvaltaisuutta. Varhaiskasvatusjaoston tehtävänä
on tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä
tehtäväalueensa painopisteistä, kehittämisestä, palveluiden tasavertaisesta
saatavuudesta ja palvelutasosta sekä seurata palveluiden laatua ja
huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa.

Olen ainoa valtuutettu Niipperistä ja
Espoon pohjoisimpana asuva valtuutettu. Olen myös tutkitusti
Espoon konservatiivisin valtuutettu. Ajan koko Espoon asioita, mutta pidän
huolen siitä, että Pohjois-Espoon näkökulma ja edut otetaan huomioon
päätöksenteossa.

Vaaleissa lupasin kirjoittaa kuukausittain valtuuston tapahtumista.
Ensimmäinen täysi valtuustokuukausi on ohi, joten on aika katsoa mitä on
tapahtunut.

25. helmikuuta pidetyn valtuuston kokouksen tärkeimmät käsitellyt asiat olivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotieto ja lausunto luonnoksesta kuntarakennelaiksi. Varsinainen
tilinpäätös käsitellään 25.3. kaupunginhallituksessa ja 20.5. valtuustossa.

Hyvä uutinen on että Espoo on verrattain vakavarainen ja hyvin toimeentuleva kaupunki. Kaupungin johdolle on annettava tunnustusta pääsääntöisesti järkevästä taloudenpidosta. Päänvaivaa valtuutetuille tulee aiheuttamaan menojen kasvaminen verorahoitusta ja ulkoisia tuottoja
nopeammin. Erityisesti yhteisöveron kehitys oli
heikkoa, sillä tilitykset olivat 20 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.

Täytyykö jostain leikata tai korottaa kunnallisveroa vai uskommeko, että yritysten taloustilanne paranee pian? Tähän kysymykseen valtuuston on todennäköisesti otettava kantaa.

Espoon työttömyysaste on kohtuullinen, 6,5 prosenttia, mutta alle 25-vuotiaiden
työttömien määrä kasvoi 18,8 prosenttia edellisvuodesta. Nuorisotyöttömyyden näin suuri kasvu on häpeällistä ja kaupungin on löydettävä keinoja, joilla voidaan tukea nuorten työnsaantia.

Valtuustossa käydyssä keskustelussa valtuutettu Mari Nevalainen (vihr) syytti valtuutettu Simo Grönroosia (ps) rasistisesta puheenvuorosta,
kun Grönroos esitti huolensa maahanmuuton kustannuksista. Nevalainen toivoi,
että ”sellaisia puheenvuoroja ei täällä käytettäisi”. Vastasin Nevalaiselle,
että Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei ota vastaan vihreiltä käskyjä siitä,
että mistä ja miten saamme puhua.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän enemmistö vastusti metropolihallinnon luomista nykyisen kuntahallinnon päälle. Valtuutettu Jukka Kilven (ps) laatima muutosesitys lausuntoon kuntarakennelaista hävisi äänin 68-7.

En voi kannattaa pääkaupunkiseudun
metropolivaltuustoa, kun valtion esiselvitystyöryhmä ei ole pystynyt
osoittamaan Espoolle mitään taloudellisia hyötyjä lisähallinnosta. Metropolihallintoon pohjautuva esitys
kuntarakennelaiksi on ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa, ja
uhkaa lisätä espoolaisten kannettavana olevaa verotaakkaa.

Metropolivaltuusto on toki parempi vaihtoehto kuin Suur-Helsinki, mutta
konservatiivina en halua uudistuksia uudistusten vuoksi. Epäilen myös, että
paikallispoliitikot haluavat vain lisää paikkoja loistaa. Missä on konkreettinen
hyöty kuntalaisen arkeen?

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään metropolialueen uuden esiselvityksen, jossa suositellaan pääkaupunkiseudulle neljän kunnan mallia.

Suositetun mallin mukaan Helsinki ja Sipoo muodostaisivat yhden
kuntajakoselvitysalueen, Vantaa, Kerava ja Tuusulan eteläosa toisen ja
Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi kolmannen. Neljäs olisi Hyvinkään, Järvenpään, Pornaisten, Mäntsälän Nurmijärven ja Tuusulan pohjoisosan selvitysalue.

Seudun yhteisiä asioita koskeva päätöksenteko koottaisiin
metropolihallinnon alle. Metropolihallinnon ylin päättävä elin olisi
vaaleilla valittava metropolivaltuusto.

Toinen vaihtoehto on kuntaperusteinen jättikaupunkien malli ja kolmannessa mallissa on vähäisiä tai ei lainkaan kuntaliitoksia, mutta sitäkin vahvempi metropolihallinto.

Espoon valtuusto muodostaa huhtikuussa lausunnon esiselvityksestä, jossa otetaan kantaa esitettyihin kolmeen vaihtoehtoon. Tutustun vielä huolella esityksiin, mutta on päivänselvää, että en voi hyväksyä ainakaan jättikaupunkien mallia.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu