Valtuustosta: Kunnallisveroa ei pidä korottaa

Vuonna 2012 Espoon
kaupunki teki noin 145,5 miljoonan euron vuosikatteen eli
yritysmaailmasta tutummin termein ”voitto ennen satunnaiseriä”.
Vuonna 2010 julkaistussa Seurantaraportti II:ssa pidetään Espoon
talouden kannalta kestävällä tasolla olevana vuosikatteena
vähintään 150-180 miljoonan euron tasoa.

Espoon kaupungin
näkemysten pohjalta talouden kannalta kestävän vuosikatteen
tavoite on vuonna 2012 kutakuinkin saavutettu. Lisäksi
tilinpäätöksen mukaan ”vuoden 2013 käyttötalouden talousarvio
on lähtökohtaisesti runsas”.

On kuitenkin
huomattava, että yhteisöveroa kirjattiin 20 prosenttia vähemmän
kuin vuonna 2011, joten elinkeino- ja kilpailukyky –ohjausryhmällä
on erittäin tärkeä tehtävä miettiä keinoja, joilla kehitetään
espoolaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Huolestuttavaa on
myös alle 25-vuotiaiden työttömien lähes 20 prosentin kasvu
vuodesta 2011 – siinä asiassa on tuumaustauon paikka nuorten
elinvoimaisuus –ohjausryhmällä. Nuorisotakuun onnistuneeseen
toteutumiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Espoo on kolmena
perättäisenä vuotena pitänyt yllä ”tilapäistä”
veronkorotusta. Syksyllä 2009 päätetty 0,25 prosenttiyksikön
veronkorotus toi kaupungin kassaan vuonna 2012 noin 15 miljoonaa
euroa, kun yksi veroprosentti on suurinpiirtein 60 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten ja
sitoutumattomien ryhmänjohtaja, valtuutettu Teemu Lahtinen on
ansiokkaasti ja johdonmukaisesti vastustanut korotusta. Espoolla on
mittavat rahastot investointeja varten ja myös lainaa myönnetään
kaupungille edullisesti. Näistä syistä valtuutettu Lahtinen on
aiemmin todennut, että on vaikea perustella kaupunkilaisille, minkä
vuoksi Espoossa on karkeasti sanottuna kolme prosenttiyksikköä
liian kova verotus. Kaupungin tehtävänä ei ole varsinaisesti
tuottaa voittoa, vaan yksinkertaisesti pitää talous kestävällä
pohjalla ja tarjota kuntalaisille laadukkaat palvelut.

Kunnallisveron
laskeminen on tässä taloussuhdanteessa vaikeaa, mutta epäilen,
että ainakin valtuustosalin vasemmalla puolella  ja valtuutettu Hopsun ryhmäpuheenvuoron perusteella myös vihreillä on halua nostaa
kunnallisveroa tämän valtuustokauden aikana. Tilinpäätöksen
perusteella kunnallisveron nostamiseen ei Espoossa ole perusteita.

Suomen taloustilanteen tulevaisuudessa kohentuessa ”tilapäisen
veronkorotuksen” on oltava nimensä väärti. Varsinkin niiden
valtuutettujen, jotka veronkorotuspäätöksen aikanaan hyväksyivät
tilapäisyyden varjolla, on lunastettava lupauksensa.

Myönnän, että
ajattelen asiaa myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta
– Suomessa verotus on yleisesti ottaen tämän ja viime
hallituskauden aikana noussut sellaiselle tasolle, että korkea
verotaso yhdistettynä avokätiseen europolitiikkaan on rapauttanut
erityisesti keskiluokan veronmaksuhalukkuutta. Espooseen tulee nyt
kansainvälisiä asukkaita, mikä on hyvä asia, mutta kireällä veropolitiikalla
suomalaiset osaajat siirtyvät muille maille vierahille. Espoolaiset
ovat taloustietoisia suomalaisia.

Talous linkittyy
kuntauudistuskeskusteluun. Itänaapuri Helsinki ja sen vasalli Vantaa
haluavat Espoon kylkeensä, koska olemme pitäneet huolta
taloudestamme. Espoon tehtävä ei ole maksaa pääkaupungin
vastuuttomia seikkailuja ja demarivetoisen Vantaan tuhlaajapojan
linjaa. Espoon talouden kannalta on perusteltua, että mahdollinen
kuntaliitosselvitys tehdään yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja
Vihdin kanssa. Talousedut ajavat kielipolitiikan edelle.

Aluepolitiikasta
on syytä keskustella myös kaupungin sisällä. Espoon suuralueita
täytyy kehittää tasapuolisesti, jotta kaupungin kaikkien alueiden
suotuisa talouskehitys turvataan. Valtuustolle esitellyssä
Espoo-tarinan luonnoksessa todetaan, että Espoossa on viisi
kaupunkikeskusta ja kaksi paikalliskeskusta, joista jälkimmäisiin
kuuluu Kalajärvi. Pelkona on, että Pohjois-Espoo jää tässä
mallissa huomiotta, kun keskitytään etelän radanvarren keskuksiin.

Kaupungin
oman väestöennusteen mukaan Pohjois-Espoon väkiluku kasvaa vuoteen
2022 mennessä yli 3100 asukkaalla. Ennuste tosin perustuu arvioidun
asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Asuntotuotanto on
todennäköisesti arvioitu pienemmäksi kuin olisi Pohjois-Espoon
kehityksen kannalta suotavaa.

Väkiluvun
kasvaessa Kalajärvestä on luotava paikalliskeskuksen sijaan
Pohjois-Espoon kaupunkikeskus tarvittavine palveluineen. Pohjoisessa
asuu paljon lapsiperheitä ja ikääntyviä. Vuosikymmeniä sitten
halvan tontin ja luonnonläheisen alueen perässä muuttaneet ovat
nyt eläkeiässä. Pohjois-Espoossa on maksukykyinen väestö.

Pohjois-Espoo
on sijainniltaan mielenkiintoinen – ilman määrätietoista
kehitystyötä pohjoisespoolaiset turvautuvat naapurikunnan
palveluihin ja kartuttavat vain Vantaan kassaa, mikä on tietysti
karkeasti sanoen pois meidän kassastamme.

Vanhassa suomalaisessa sananlaskussa sanotaan, että ”se jolla onni on, se onnen
kätkeköön”. Eräät kunnat epäilemättä toivovat, että
espoolainen onni eli matala verotus, mutta laadukkaat palvelut,
kätketään. Puhutaan kehyskuntien aiheuttamasta kilpailusta, jota
halutaan vähentää. Ihmetyttää, että kukahan hallitusta oikein
johtaa, kun kilpailu on kirosana.

Espoon on toimittava
ylpeästi yhtenä Suomen parhaista kunnista. Amerikkalaisen viisauden
mukaisesti jokaisessa tappiossa on voiton siemen – talouden
taantumasta Espoo nousee uuteen kukoistukseen, kun talous on
kestävällä pohjalla, veroaste maltillinen ja sekä etelää että
pohjoista kehitetään määrätietoisesti.

 

(Puheenvuoro on
pidetty Espoon valtuustossa 20.5. koskien vuoden 2012 tilinpäätöstä
ja vuoden 2014 talousarvion lähetekeskustelua)

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu