Valtuustosta: Espoon kaupunki myöntää syrjineensä suomalaista työnhaussa

Syrjintätapaus oli esillä maanantain valtuustossa, kun kaupunginhallitus vastasi minun, valtuutettu Simo Grönroosin (ps) ja 10:n muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen etnisestä syrjinnästä.

Kuntalaiset ottivat minuun keväällä yhteyttä ja kertoivat, että Espoon kaupungin
maahanmuuttajapalveluiden rekrytoinnissa on hakijaa syrjitty hänen etnisen
taustansa perusteella. Hakija ei maahanmuuttajapalveluiden mukaan voinut saada
hakemaansa työtehtävää riippumatta hakijan pätevyydestä, koska ei ole
maahanmuuttaja.

Työhakemuksesta tämä ehdoton kriteeri tietystä taustasta oli
jätetty maahanmuuttajapalveluiden mukaan tietoisesti pois, koska Espoon
kaupungin rekrytointipalvelujen mukaan ilmoituksessa ei saa mainita kriteerinä
hakijoiden ulkomaalaistaustaa.

Tietyt kohdat kaupunginhallituksen vastauksessa herättivät mielenkintoni ja pidin valtuuston kokouksessa puheenvuoron asiasta.

Kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan Espoon strategiaan perustuen, että kaupungissa on ”avoin ja innostava ilmapiiri”. Tähän tehtävään hakenut henkilö tuskin koki Espoon toimintaa enää avoimeksi tai innostavaksi sen jälkeen kun oli turhaan täyttänyt työhakemuksen tietämättä tosiasiallisista rekrytointiperusteista.

Kyseessä olleen kesätyöpaikan rekrytoinnin kerrotaan tapahtuvan ”ennemminkin arvonnan kautta”, sillä ”niissä ei ole tiukkoja kelpoisuusehtoja” ja ”hakijoita ei aseteta paremmuusjärjestykseen”.

Jos rekrytointi suoritetaan arvonnalla, miksi Espoon kaupunki on soveltanut positiivista syrjintää eli jättänyt kantasuomalaiset arvonnan ulkopuolelle?

Positiivinen syrjintä nähdään lainsäädännössä hyväksyttäväksi, kun ”tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 pykälän 1 momentista tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista”.

Arvonnassa on varsin vaikeaa syrjiä yksilöä hänen edustamansa väestöryhmän perusteella, jos kaikki väestöryhmät on vain otettu tasapuolisesti arvontaan mukaan. Yksilöllä ei ainakaan arvonnassa ole vaaraa jäädä eriarvoiseen asemaan, kuten kaupunginhallitus väittää vastauksessaan maahanmuuttajataustaisille hakijoille rekrytoinnissa käyvän.

Näin ollen Espoon kaupungin harjoittama positiivinen syrjintä ei ole nähdäkseni ainakaan tässä tapauksessa ollut lain vaatimalla tavalla oikeasuhteista.

Kaupunginhallitus myöntää vastauksessaan, että ”ei ole eettisesti oikein jättää hakijan tausta kysymättä, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena”.

Valtuustokysymykseeni vastattiin lopulta huolella ja vastauksessa myönnetään toimintatavan epäeettisyys, mistä kaupunginhallitukselle kiitos.

Espoon kaupungin mukaan tapahtuman taustalla oli aiempi käytäntö, jossa hallintokunnat saivat
etukäteen hakea erillistä tukea maahanmuuttajanuorten palkkaamiseen
kesätyöhön.

Yhteiskunnallisiin epäkohtiin voi vaikuttaa. Valtuustokysymykseni luoman julkisuuden ansiosta jatkossa maahanmuuttajanuorten palkkaamiseen myönnettävää tukea voi hakea vasta jälkikäteen, rekrytointipäätösten teon jälkeen. Valtuutettuna seuraan tilannetta.

Kaupungille jää silti mahdollisuus käyttää hakijan taustaa tosiasiallisena rekrytointiperusteena. Suomalaisten on ymmärrettävä, että mikään syrjintä ei ole positiivista.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu