Milloin Iranin soppa kiehuu yli?

Dennis Mitzner kirjoittaa blogissaan mielenkiintoisesti Iranin vaalien jälkeisestä liikehdinnästä. Hän perustelee seikkaperäisesti, miksi mielenosoittajat ja oppositio eivät todennäköisesti kykene vuoden 1979 kaltaiseen vallankumoukseen. Olen siitä samaa mieltä.

Iran ja erityisesti pääkaupunki Teheran ovat siitä huolimatta kuin ylitse kiehuva kattila, jonka kantta kukaan ei suostu avaamaan. Sitä eivät tee länsimaat, etunenässä Yhdysvallat, eikä sitä tee Iranin hallinto, joka haluaa pitää kiinni ehdottomasta vallastaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on perinteisen diplomaattisesti ilmaissut tilanteesta huolensa, mutta ensisijaisena on halu liennyttää maiden tulehtuneita välejä. Maan tosiasiallinen johtaja ajatollah Ali Khamenei on tunnettu radikaalina lännen vastustajana. Hän on myös toivonut Israelin tuhoa. Sisäpoliittisena esimerkkinä mainittakoon, että hän pisti korkea-arvoisen ajatollah Hossein Ali Montazerin viideksi vuodeksi kotiarestiin, kun tämä kritisoi Khamenein hallintoa.

Iranin poliittisen tilanteen taustalla on useita syitä. Lähtökohtana on pettymys uudistajaksi odotetun Mohammad Khatamin kauteen vuosina 1997-2005 ja kovan linjan kannattajan, nykyisen presidentin Mahmud Ahmadinejadin kaudella kytenyt uudistusmielisten tyytymättömyys.

Merkittävä syy on myös se, että yli 60 prosenttia iranilaisista on alle 30-vuotiaita, jotka eivät ole kokeneet vuoden 1979 vallankumousta. 1980-luvulla käyty Irakin ja Iranin sota pyyhkäisi käytännössä yhden sukupolven välistä, mikä on syventänyt kuilua.

Nuorissa aikuisissa piilee mahtava voima, joka on kanavoitunut erityisesti tyytymättömyytenä Iranin eristäytymiseen ulkomaailmasta. Sitä kuvaa hallinnon vuonna 2006 tekemä päätös, joka kielsi nopeat internet-yhteydet.

Viimeinen niitti oli tietysti vastaehdokas Mir Hossein Musavin syyte vaalivilpistä, mikä sai tulokseen pettyneet ihmiset raivoihinsa.

Mitä merkitystä Iranin tilanteella on sitten länsimaille?

Lyhyesti sanottuna yllättävän paljon. Ensimmäiseksi jokainen asiantuntija nostaa esille maan epäillyn asekäyttöön tarkoitetun ydinohjelman. Ei ole merkityksetöntä, onko napin takana Ali Khamenei vaiko joku uuden sukupolven maltillinen johtaja. Nykyjohto on esimerkiksi avoimesti uhkaillut Israelia, ja vain jo lähihistorian perusteella voi sanoa, että sillä on vaikutuksensa myös muulle maailmalle. Runsaiden öljyvarojensa vuoksi Lähi-itä säilyy tärkeänä alueena vielä pitkään.

Toiseksi Iran on ollut terroristijärjestöjen kuten Hamasin ja Hizbollahin merkittävä tukija. Mikäli tämä kanava saataisiin tukittua länsimielisten noustua valtaan, sillä voisi olla positiivinen vaikutus järjestöjen haluihin neuvotella rauhasta Israelin kanssa. Ilman mesenaatin tarjoamia muskeleita järjestöjen tilanne kun heikentyy entisestään.

Kolmanneksi on huomattava, että Iran on vahva islamilainen teokratia, joka on tullut tunnetuksi horjumattomana lännen vastustajana. Mikäli se lähtisi demokraattisten uudistusten tielle, sillä voisi olla vaikutusta myös muihin muslimimaihin.

Tämä kaikki on kuitenkin vain toiveikasta jossittelua. Mikäli Musavi nousisi presidentiksi, mikään ei viittaa siihen että hän veisi Iranin selvästi länsimielisempään suuntaan. Todennäköisesti hän joutuisi tekemään kompromissin Ali Khamenein kanssa. Liennytystä vosi tapahtua, mutta vallankumouksen kasvattina hän tuskin unohtaa täysin juuriaan.

Todennäköisintä onkin, että mielenosoitukset päättyvät kompromissiin tai hallinto tukahduttaa ne verisesti, mikä johtaa uuteen pelon ilmapiiriin. Se synnyttäisi vain lisää katkeruutta nuorten ja uudistusmielisten parissa, mikä synnyttäisi pidemmän päälle sisällissodan vaaran.

Todelliset muutokset lähtisivät käyntiin nuoren sukupolven päästessä valtaan.

Heille Musavi on vain tiellä, sillä he ovat ainoat, jotka uskaltaisivat avata kannen.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu