Emme saa jättää Iranin kansaa yksin

Iranin kaoottinen tilanne muuttuu nopeaan tahtiin. Arvostetun kansainvälisiin suhteisiin erikoistuneen Chatham Housen tuoreen analyysin päätelmä on, että vaaleissa oli epäselvyyksiä, jotka viittaavat vaalivilppiin. Tutkimuksen tulos julkaistiin Suomessa muun muassa Helsingin Sanomissa.

Viralliset tulokset tarkoittaisivat Chathamin mukaan sitä, että kolmasosassa Iranin provinsseista Mahmud Ahmadinejad sai kaikkien aiemmin konservatiiveja ja keskustalaisia äänestäneiden äänet, uusien äänestäjien äänet ja vielä 47,5 prosenttia niistä, jotka äänestivät aiemmin uudistusmielisiä. Tämä siitä huolimatta, että osapuolien välillä on ollut kitkaa vuosikymmeniä.

Kahdessa konservatiivisessa provinssissa, Mazandaranissa ja Yazdissa, mitattiin yli 100 prosentin äänestysaktiivisuus. Vuosina 2005, 2001 ja 1997 konservatiiviset ehdokkaat, erityisesti Ahmadinejad, olivat epäsuosittuja erityisesti maaseudulla. Väite jonka mukaan maaseutu äänestää aina konservatiivia on myytti. Viralliset tiedot joiden mukaan Ahmadinejad voitti näillä seuduilla on täysin vastakkainen tälle trendille.

Provinssien tasolla kasvaneella äänestysaktiivisuudella ja äänien menemisellä Ahmadinejadille ei ole mitään korrelaatiota. Tämä ei tue väitettä, jonka mukaan hän voitti aiemmin äänestämättä jättäneen, hiljaisen konservatiivisen enemmistön tuella.

Samaan aikaan Iranin mielenosoitukset ovat saaneet ensimmäisen symboliksi nousseen uhrinsa, kun Neda Soltani, vahvistamattomien tietojen mukaan 27-vuotias filosofian opiskelija yliopistosta, sai surmansa mielenosoituksessa (video sisältää järkyttävää materiaalia).

Myönnän olevani tunteikas ihminen. Tähän mennessä olen yrittänyt pysyä rauhallisena ja vain tarkkailla tilannetta, mutta se on mahdotonta. Pahuus, sana joka on melkein viety sanavarastostamme, on liian suuri, jotta voisin kääntää katseeni pois.

Me varakkaissa ja rauhallisissa länsimaissa asuvat emme saa emmekä voi katsoa hiljaa, kun iranilaiset eivät taivu pelkoon sortohallintonsa edessä.

Euroopan unioni kehuu olevansa ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja nykyinen Yhdysvaltain presidentti on liittynyt samaan kuoroon. Nyt heillä on mahdollisuus näyttää, että se ei ole vain hienoa puhetta. Iranin hallinnon kansalaisiaan kohtaan osoittama väkivalta ja vaalipetos on tuomittava jyrkästi.

Presidentti Obama on osoittanut viisautta harkitessaan siirtoaan, mutta on tullut aika sanoa ääneen se, mitä me kaikki ajattelemme – iranilaisten verenvuodatus ei saa jatkua. Viattomien tuskan on loputtava. Neda Soltanin tulisi olla viimeinen, jolta viedään mahdollisuus oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen.

Ajatollah Ali Khamenei on toimillaan pelaamassa itseään pussiin, jos vain kansainvälinen yhteisö ja Iranin kansa ei anna periksi. Tiedän, että mahdollisuudet muutokseen ovat pienet, sillä totesin sen edellisessä blogikirjoituksessani. Silti me emme saa lannistua, sillä sitä eivät tee myöskään iranilaiset.

Ensimmäinen käytännön teko on olla tunnustamatta Ahmadinejadia Iranin presidentiksi. Toinen on avata Iranissa olevat lähetystömme haavoittuneille. He eivät uskalla mennä valtion sairaaloihin, joissa turvallisuusviranomaiset ottavat heidän tietonsa ylös.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu