Eliitti haluaa tehdä eurosta liittovaltion sydämen

Eurokriisi on saanut euroalueen johtavat jäsenvaltiot ja EU-instituutiot paljastamaan pakon edessä aikeensa Euroopan Yhdysvaltojen luomiseksi.

Suunnitelmien mukaan jäsenmaiden tulee luopua merkittävällä tavalla nykyisestä toimivallastaan EU-instituutioiden hyväksi. Suomen hallituksen haaste on löytää tasapaino maanosamme vakauden ja liittovaltiokehityksen torjumisen välillä. Sen hallitus joutuu tekemään pitäen jokaisen yksittäisen päätöksen kohdalla mielessä suuren kuvan, josta EU-johtajien paljastetut suunnitelmat kertovat.

Saksa ja Ranska ehdottivat 4. kesäkuuta euroalueelle radikaalia uudistusta. EU:n johtomaiden mukaan euroalue tarvitsee oman budjettinsa, veroja keräävän instituutionsa, oman edustuksensa Euroopan parlamenttiin sekä minimipalkkojen osittaisen yhtenäistämisen.

Saksan ja Ranskan jälkeen komission, Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja EKP:n puheenjohtajat julkaisivat oman raporttinsa euroalueen uudistamiseksi. Raportin mukaan euromaiden tulee luovuttaa toimivaltaansa EU-instituutioille, koska heidän mukaansa maailman toiseksi suurin talous ei voi toimia vain sääntöpohjaisesti.

EU-johtajien suunnitelmissa euroalueelle muodostetaan vuoden 2017 puoliväliin mennessä virasto, joka tarkkailee jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja niiden tuottavuuden suhdetta palkkoihin ja keskeisten kilpailijamaiden kilpailukykyyn. Perinteisesti EU-myönteisen Suomen ammattiyhdistysliikkeen mielipide olisikin mielenkiintoista kuulla tällaisen holhousviraston perustamisesta. Kilpailukykyviraston perustaminen ja samassa aikataulussa loppuun saatettava pankkiunioni eivät raportin mukaan tarvitse muutoksia EU:n perussopimuksiin.

Perussopimusten muuttamista sen sijaan vaatisivat vuoteen 2025 mennessä toteutettavaksi aiotut muutokset kuten euroalueen yhteisen valtiovarainministeriön perustaminen. Suunnitelma todistaa oikeaksi sen, minkä Britannian pääministeri David Cameron totesi jo tammikuussa 2013 pitämässään EU-politiikan linjapuheessaan: Euroalueesta muodostuu EU-liittovaltion sydän. Tämä antaa pohjaa myös analyysille siitä, onko Suomen syytä olla tulevaisuudessa euroalueen jäsen.

Raportti vetoaa euroalueen jäsenmaihin tunteisiin vetoavasti solidaarisuuden ja kriisiaikojen nimessä. Käytännössä raportin esittämät ehdotukset tarkoittavat yhteistä päätöksentekoa budjettiin ja talouspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomi menetti rahapolitiikkaan liittyvän itsenäisyytensä eurojäsenyytensä myötä. Euroalueelle ehdotetut uudistukset merkitsisivät viimeisen suvereniteetin menettämistä myös talouspolitiikassa. Tällöin Suomen kohdalla vaarana on, että maatamme kohdeltaisiin EU-liittovaltion kaukaisena pelinappulana, joka nähtäisiin vain numeroina paikallisista olosuhteista välittämättä.

Talouspoliittisen itsenäisyyden menettäminen nostaa tietysti huolta eri euroalueen jäsenvaltioissa. Raportin laatinutta työryhmää johtanut komission puheenjohtaja tyrmää kritiikin vetoamalla siihen, että jäsenmaat ovat jo eurokriisin hoidon yhteydessä menettäneet toimivaltaansa saamatta takaisin mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti päätöksiin.

Juncker ja komissio esittävät keskusjohtoista, byrokraattista ja kansalaisista kaukana olevaa päätöksentekojärjestelmä. Suomen väkiluku on euroalueen noin 335 miljoonasta asukkaasta noin 1,6 prosenttia. Kuinka paljon demokraattista vaikutusvaltaa voi Suomi saada osana kaavailtua liittovaltiota?

Liittovaltiota rakennetaan pienin askelin. Nyt paljastetut suunnitelmat kertovat kuitenkin pidemmän aikavälin tavoitteista, joita on vaikea hahmottaa vain ajankohtaisia uutisia seuraamalla. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajaisä Jean Monnet'n mukaan nimettyyn Monnet'n metodiin kuului, että Euroopan integraatiota edistetään demokratian ulkopuolella ja demokratia seuraa perässä, jos seuraa. Monnet'n mielestä keskusjohtoisen byrokratian piti yhdistää manner.

Eurokriisiä ja sen vuotavaa Kreikka-haavaa hoidetaan päätös kerrallaan. Laastari sinne, laastari tänne. EU-eliitin pitkän aikavälin tavoitteet auttavat kuitenkin hahmottamaan suuntaa, johon olemme menossa. Tämän tulee myös Suomen hallituksen ja myös eduskunnan ottaa huomioon.

Uuden hallituksen uskottavuuden testaa hallitusohjelman soveltaminen käytännön tilanteissa. Mitä tarkoittavat siihen merkitty toteamus ”integraatiota ei ole tarkoitus syventää kaikilla politiikan aloilla”? Kuuluuko Suomen talouspoliittisen itsenäisyyden luovuttaminen samaan yhtälöön? Miten liittovaltiokehitys edistää hallitusohjelmassa peräänkuulutettuja talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä?

Perussuomalaiset vastustaa EU:n muuttamista liittovaltioksi. Sitä tavoitetta eivät ole ilmoittaneet kannattavansa muutkaan hallituspuolueet. Tosiasia kuitenkin on, että EU-eliitin tavoitteet etenevät, mikäli pienet EU-maat eivät löydä yhteistä, kansallista itsemääräämisoikeutta puolustavaa säveltä.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu