EU-solidaarisuuden tulee toimia myös Suomen hyväksi

Suomi on joutunut maksamaan suuren hinnan Venäjän EU-maiden elintarvikkeille kohdistamista vastapakotteista. Pakotteet on EU-maiden kollektiivinen päätös, joka maantieteellisistä ja kauppapoliittisista syistä vaikuttaa eri maihin eri tavalla. Tämän vuoksi myös pakotteista koituva hinta tulisi jakaa tasaisemmin EU-jäsenmaiden kesken. Ammattikunnista kovimmat seuraukset ovat kokeneet maanviljelijät, jotka ansaitsevat osansa yleiseurooppalaisesta solidaarisuudesta.

 

Euroopan unionin maatalousasioista vastaava komissaari Phil Hogan ilmoitti 7. elokuuta komission jatkavan tukeaan maanviljelijöille Venäjän uusittua pakotteensa, jotka estävät lähes kaikkien elintarvikkeiden tuonnin EU-alueelta. Uusi apupaketti viljelijöille kestää kesäkuuhun 2016. Hoganin mukaan päätös on merkittävä solidaarisuuden osoitus maanviljelijöille, jotka ovat kärsineet eniten Venäjä-pakotteista.

 

Venäjä on EU-maiden elintarvikkeille toiseksi suurin vientikohde. EU-maiden viennin kokonaisarvo Venäjälle oli 11,8 miljardia euroa ja osuus 10 prosenttia elintarvikkeiden kokonaisviennistä vuonna 2013. Venäjän asettamat pakotteet koskettivat tuotteita, joiden arvo vuoden 2013 viennistä oli 5,1 miljardia euroa eli 43 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle.

 

Suomalaiset elintarviketuottajat ovat joutuneet kantamaan erityisen raskaan taakan. Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan elintarvikkeiden vienti Venäjälle väheni elokuussa 2014 peräti 58 prosenttia vuoden takaisesta. Syyskuun 2014 osalta laskua oli kertynyt peräti 68 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Elintarvikkeiden osuus Suomen koko viennistä Venäjälle oli heinäkuussa 2014 yhdeksän prosenttia ja elokuussa neljä prosenttia.

 

Muutos on ollut äkillinen ja lähes tyrmäävä. Vielä vuonna 2012 Luonnonvarakeskuksen edeltäjä MTT kertoi vuosikatsauksessaan pääsyyn elintarvikeviennin kokonaisarvon kasvuun johtuneen Venäjän markkinoiden hyvästä vedosta. Venäjän osuus elintarvikeviennistä oli silloin 26 prosenttia.

 

MTK on perustellusti ollut huolissaan Venäjä-pakotteiden vaikutuksesta Suomen maanviljelijöiden toimentuloon. Kesäkuun lopussa julkaisemassaan tiedotteessa järjestö vaati nopeasti uusia ratkaisuja maatilojen kannattavuuden parantamiseksi kotimaisin talouspoliittisin toimin. MTK:n mukaan pakotteet ovat aiheuttaneet suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset ja heikentäneet maatilojen kannattavuutta kipurajalle.

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on aivan oikeassa todetessaan, että yksi ammattikunta ei voi kantaa lähes yksin EU:n pakotepolitiikan seurauksia. Sama pätee Suomeen valtiona, joka on kärsinyt EU-maista toiseksi kipeimmin Venäjä-pakotteista. Itävaltalaisen tutkimuslaitos Wifon (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) mukaan Suomi on pakotteiden toiseksi suurin häviäjä heti Viron jälkeen. Tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on uhattuna 40 000 työpaikkaa, mihin vaikuttaa viennin tyrehtymisen ohella myös venäläismatkailijoiden kato.

 

Hallituksen edustajat ovat olleet vaitonaisia maatilojen mahdollisesta kriisipaketista. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan todennäköisin vaihtoehto olisivat hallituksen kärkihankkeet, joiden kokonaisarvo on 1,6 miljardia euroa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puolestaan empii, tulisiko maatiloja tukea kotimaisin toimin vai EU:n päästä.

 

On selvää, että Suomen maanviljelijöitä tulee tukea EU-varoin. Pakotteet on EU:n kollektiivinen päätös, joka on koskettanut äärimmäisen vihlaisevasti juuri Suomea ja maassamme nimenomaan viljelijöitä.  EU-yhteisöllä on nyt näytön paikka osoittaa paljon puhuttua sisäistä solidaarisuuttaan, johon on vedottu esimerkiksi euroalueen velkakriisin ja Välimeren pakolaiskriisin yhteydessä. Solidaarisuus ilman vastavuoroisuutta ei ole solidaarisuutta, eihän?

 

Euroopan komission tuore päätös antaa potentiaalisia välineitä myös suomalaisten maanviljelijöiden avustamiseksi. Suomen edustajien on vedottava voimakkaasti Suomen maantieteelliseen sijaintiin ja Venäjän rooliin tärkeänä kauppakumppaninamme, jotta Suomen maanviljelijät voidaan nähdä ensisijaisena tuen kohderyhmänä.

 

Suomen heikon taloustilanteen vuoksi kotimaisilla varoilla on tärkeitä kohteita riittämiin. Nyt on EU-yhteisön vuoro osoittaa solidaarisuuttaan meille. EU-tuen esteeksi eivät saa muodostua myöskään EU-säännökset. Niitä on tarpeen vaatiessa luettava luovasti, aivan kuten on tehty euroalueen velkakriisin hoidossa. Nyt on ajettava kotimaan etua.

 

Muokkaus: Tilastotieto saatettu oikeaksi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaisesti

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu