Terrorismi on elämän tai kuoleman kysymys

Osanottoni Brysselin iskun uhreille ja heidän omaisilleen. Seisomme yhtenäisinä Belgian rinnalla. Isku yhtä vastaan on isku kaikkia vastaan. Yksikään Euroopan maa ei ole turvassa ääri-islamistiselta terrorismilta. Terroristit on kukistettava – elävänä tai kuolleena.

Helsingin yliopiston islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila kommentoi viime vuonna Pariisin terrori-iskun jälkeen, että kyse on "häiriintyneistä yksilöistä", joilla "ideologia on vain liimattu päälle". Hämeen-Anttilan väitteen kannalta ongelmallista on, että "häiriintyneiden yksilöiden" takana on muun muassa ideologinen ryhmä nimeltä Jemenin Al-Qaida, jonka riveissä toinen Pariisin iskuun osallistuneista terroristiveljeksistä sai koulutusta.

Terroristijärjestö ISIS:n Brysselissä tekemistä terrori-iskuista Hämeen-Anttila totesi Aamulehdelle, että ”on hyvä muistaa, että kyse on tälläkin kertaa yksittäisistä iskuista. Meitä on täällä Euroopassa sentään satoja miljoonia.”

Euroopassa terrori-iskua seuraa samanlaisena toistuva kaava: ensijärkytys, vakuutteluvaihe siitä että asialle tehdään jotain, jotta vastaava ei enää toistuisi, ja paheksuntavaihe kaikkia niitä kohtaan, joiden koetaan väittävän, että teot liittyisivät mitenkään tekijöiden uskonnolliseen vakaumukseen. Lopulta asia unohdetaan. Kunnes tapahtuu jälleen uusi terrori-isku.

Yksittäisten iskujen jatkuvan sarjan täytyy saada poliittiset päättäjät toimimaan. Viime vuonna Saksaan tuli 1,1 miljoonaa ja Suomeen yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Se on aivan liikaa ja Euroopan laajuisesti joukkoon mahtuu runsaasti ääri-islamisteja. Uutistoimisto AP:n viranomaislähteistä saaman tiedon mukaan ISIS:llä on Euroopassa 400-600 koulutettua ja taisteluvalmista terroristia. Nämä henkilöt kuuluvat useisiin eri terroristisoluihin, jotka voivat toimia itsenäisesti. Yhteensä yli 5000 eurooppalaista on lähtenyt taistelemaan Syyriaan. Suojelupoliisin mukaan Suomesta lähteneitä on ainakin 70.

Kansainvaellus on pysäytettävä, jotta Euroopan kansalaisten turvallisuus voidaan turvata ja yhteiskuntarauha säilyttää. Useat merkittävät poliitikot ovat väittäneet, että Euroopan ulkorajojen heikentäminen ja sisärajojen poistaminen samanaikaisesti valtavan kansainvaelluksen kanssa ei vaikuta maanosamme tulevaisuuteen. Poliittinen rälssi väittää, että Ranska on aina Ranska, Belgia on aina Belgia ja Suomi on aina Suomi. Kävi miten kävi.

Yhä useamman silmät ovat auenneet sille, kuinka meille on valehdeltu. Esimerkiksi sosialidemokraattien entinen kansanedustaja ja AKT:n puheenjohtaja Risto Kuisma kirjoittaa Facebookissa, että ”poliittisessa päätöksenteossa on tehty suuria virheitä, kun on annettu ääri-islamismin kasvaa ja levitä Eurooppaan.” Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula kirjoittaa myös Facebookissa, että ”olemme antaneet päätöksentekijöinäkin tilanteen mennä liian pitkälle. Raja on ylitetty, ja olemme osaltamme siitä vastuussa. Vastaukseksi ei riitä enään, että lisää miljardeja kotouttamiseen ja maahanmuuttajien työllisyyden hoitoon. Juuret terroriin ovat syvemmällä ja ne ovat ideologisia.”

Islamin radikaalein muoto tarjoaa useille toisen tai kolmannen sukupolven musliminuorille varmuutta. Sitä yhteiskuntamme eivät ole ymmärtäneet, sillä joukossamme elää kuvitelma länsimaisten arvojen yleismaailmallisuudesta ja väistämättömyydestä vaikka ne itseasiassa ovat erityislaatuisia ja hauraita. Useiden eurooppalaisten on yksinkertaisesti vaikea käsittää, että kaikki eivät jaa samoja arvoja, kun vuosia on toistettu, että ”kaikki ihmiset ovat samanlaisia”.

Euroopan unionin pääkaupungista Brysselistä on tullut Euroopan ääri-islamismin pääkaupunki. Yksi Brysselin itsemurhaiskijöistä oli Marokossa syntynyt Najim Laachraoui, joka varttui monikulttuurisen Schaerbeekin alueella. Hän matkusti Syyriaan vuonna 2013. Palatessaan takaisin Eurooppaan viime syyskuussa Laachraoui joutui rajatarkastukseen Itävallan ja Unkarin rajalla. Tarkastukseen joutunutta Mercedestä ajoi nyt telkien takana oleva, Pariisin terrori-iskut suunnitellut Salah Abdeslam.

Vaikka molemmat miehet olivat etsintäkuulutettuja, he eivät jääneet kiinni väärien henkilöllisyyspaperien ansiosta. Laachraoui pääsi Schengen-alueelle, rakensi Pariisin iskuissa käytetyt räjähdevyöt ja lopulta räjäytti itsensä Brysselissä lentokentällä. Pariisissa ja Brysselissä iskuja tehneet terroristit liikkuivat yli Schengen-alueen ulkorajan ja yli sisärajojen. Eikö vastuu ole osaltaan avoimia rajoja ajaneilla poliitikoilla?

Toistan aiemman kantani, että esimerkiksi Syyriaan tai Irakiin ääri-islamistien riveihin lähteneiltä olisi pystyttävä ottamaan pois Suomen kansalaisuus. Näitä henkilöiden ei pidä voida palata takaisin Suomeen. Yhteiset demokraattiset ja länsimaiset arvot hylkäävä saa kestää päätöksensä seuraukset. Viranomaisille voisi myös antaa valtuudet ottaa passi pois henkilöltä, jonka uskotaan olevan lähdössä ulkomaille liittyäkseen terrorijärjestöön.

Erikoisinta terrorismikeskustelussa on, että valtamedialle, poliitikoille ja tutkijoille tärkeintä ei ole että miten estetään tulevat terrori-iskut, vaan miten terroriteot vaikuttavat ihmisten mielikuvaan islamista.

On väärin yhdistää terrorismi kaikkiin muslimeihin, mutta vain loogista yhdistää se islamiin. Ääri-islamistien väkivaltainen toiminta pohjautuu poliittiseen ideologiaan, joka käyttää oikeutuksenaan islamin opetuksia. Toisin sanoen ei ole oikein yksiselitteisesti sanoa, että islam on ongelma, mutta on oikein sanoa, että islamilla on ongelma.

Belgia katsoi pitkään läpi sormien länsivastaisten saarnamiesten toimintaa moskeijoissa, kuten Aamulehti eilisessä painoksessaan kirjoitti. Tässä asiassa juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin Belgia osti Saudi-Arabiasta halpaa öljyä ja tarjosi vastineeksi moskeijoita Lähi-idässä koulutetuille imaameille. Suhtaudun erittäin kriittisesti Helsinkiin kaavailtuun suurmoskeijaan, jonka rahoittajana toimii Bahrain, koska kukaan ei anna sataa miljoonaa euroa ilman taka-ajatuksia.

Pitää paikkansa, että ääri-islamismia ei voiteta ilman vahvaa yhteistyötä sitä vastustavien muslimien kanssa. Valitettavasti tuki on ollut satunnaista ja hajanaista. Esimerkiksi Belgiassa poliisi ei saanut juuri tiedustelutietoa muslimiyhteisöltä. Kun poliisit menivät pidättämään Salah Abdeslamia Molenbeekin lähiöön, alueella olleet lapset kivittivät poliisia ja ihmiset yrittivät estää poliisin alueelle tulon. Asukkaat tiesivät Abdeslamin piilottelupaikan ja he yhteisöllisesti suojasivat häntä.

Yhteisön edustajien käytös osoittaa, että iskujen tekijät eivät välttämättä ole "häiriintyneitä yksilöitä joilla ideologia on vain liimattu päälle,” vaan merkittävän osan yhteisöä aktiivisesti tukemia ja arvostamia. Abdeslam onnistui pakoilemaan poliisia neljä kuukautta todennäköisesti nimenomaan laajan tukijaverkoston avulla. Belgian ulkoministerin Didier Reyndersin mukaan avustajien rinkiin kuului ainakin 30 ihmistä, mutta tukijajoukon arvioidaan olevan vielä suurempi.

Islamilaisilta yhteisöiltä on vaadittava enemmän ja valtiovalta ei voi tyytyä vain toistamaan eri uskontoja koskevia latteuksia. Kansa vaatii oikeutetusti toimenpiteitä.

Tunnen rauhaa rakastavia muslimeita, jotka haluavat kukistaa ääri-islamismin, ja olen tuonut näkemykseni esille sekä sanoin että teoin. Uskontojen välinen lepyttely ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, sillä kuten Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill aikanaan sanoi, "lepyttelijä ruokkii krokotiiliä toivoen, että se söisi hänet viimeisenä”.

Ratkaisu lähtee muslimiyhteisöstä itsestään. Onneksi on joitakin rohkeita ääniä, jotka ottavat vastuuta ja kertovat, mikä on pielessä. Useat muslimivanhemmat eivät anna lastensa kasvaa länsimaisiksi demokraateiksi, vaan eristävät lapsensa muusta yhteiskunnasta, kuten toimittaja Yasmin Alibhai-Brown kirjoittaa.

Voi olla, että terrorismi on erityisesti pesiytynyt Molenbeekin lähiöön. Se ei ole kuitenkaan ainutlaatuinen. Euroopan maissa on runsaasti maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, joissa rikollisuus rehottaa, työttömyys on syvää ja syrjäytyneisyys yhteiskunnasta kroonista. Jokainen näistä lähiöistä voi olla uusi Molenbeek.

Ääri-islamismi on koko Euroopan yhteinen ongelma, joka täytyy kukistaa yhdessä. Tarvitsemme yhteistyökumppaneita myös Euroopan ulkopuolelta. Eurooppa on pari vuosikymmentä läksyttänyt terrorismia vastaan taistellutta Israelia, mutta nyt pyytää Israelilta apua lentokenttiensä turvaamiseen. Tuhlaajapoika palaa kotiin. Israel on Lähi-idän ainoana länsimaisena demokratiana luonnollinen liittolaisemme ääri-islamismia vastaan, mikä toivottavasti ymmärretään ja myönnetään viimeistään nyt.

Vaikuttaa siltä, että media on jälleen kerran huolestunut ennen kaikkea ”rasismin lisääntymisestä”. Tehokkainta rasismin vastaista taistelua on tuhota ääri-islamistinen terrorismi. Länsimaiden on valtapolitiikan sijaan keskityttävä rajoittamaan Europpaan tulevaa ihmisvirtaa ja kukistamaan ISIS:n kaltaiset järjestöt.

Vihaa ei voiteta vastaamalla vihalla. En vihaa ketään, sillä viha kalvaa ihmisen sisintä ja tuhoaa kantajansa. Vallankumouksellinen käsky on rakastaa vihollistaan. Se ei tarkoita, että täytyy hyväksyä terroriteot tai ääri-islamistien maailmankuva. Vihollisen rakastaminen tarkoittaa sitä, että terroritekojen uhrien lisäksi myös ääri-islamistit ovat kuoleman ihannointiin perustuvan maailmankuvan uhreja. Jokainen kuoleman kultilta pelastettu musliminuori on voitto elämän kunnioitukseen perustuville arvoille. Voitto länsimaille. Kysymys näille nuorille täytyy olla, että uskotko elämään vai kuolemaan?

Pariisin iskussa kuolleen Charlie Hedbon päätoimittajan Stéphane Charbonnierin leski Jeannette Bougrab sanoi viime vuonna BBC:n haastattelussa: "Meidän on kerrottava ihmisille totuus. Tämä on sotaa.”

Jatketaanko itsepetosta jälleen seuraavaan iskuun asti vai myönnetäänkö, että terrorismin vastainen taistelu on maailmankatsomuksien sotaa, jossa ääri-islamistit haluavat tuhota koko länsimaisen elämänmuodon? Kantaako muslimiyhteisö sen vastuun, joka sille kuuluu?

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu