Asedirektiivistä käydään vielä jatkoneuvotteluja

Kirjoitin Euroopan unionin asedirektiivistä viimeksi viime vuoden joulukuussa. Edustamani eduskunnan Suuri valiokunta katsoi tuolloin, että Suomen on haettava vähintään poikkeusta kansallisen puolustuksen turvaamiseksi, koska ehdotus heikentäisi merkittävästi vapaaehtoista maanpuolustusta.

EU-komission esittämää asedirektiiviä koskevissa neuvotteluissa on nyt edetty Suomen kannalta parempaan suuntaan.  Kuten kunnioittamani kollegani Jukka Kopra (kok) kirjoittaa, Suomessa hallituspuolueiden valmistelu- ja vaikutustyö yhdistettynä taitaviin neuvottelijoihin on vienyt direktiiviesitystä parempaan suuntaan.

Tärkein tavoite eli reserviläistoiminnan nykymuotoinen jatkuminen on onnistuttu neuvotteluissa turvaamaan.  EU-komission alkuperäisestä esityksestä on saatu muutettua jo paljon Suomelle tärkeitä asioita esimerkiksi maanpuolustuksessa, aselupien kestossa ja A-kategorian aseiden sekä lippaiden lukuisat mahdollisuudet poikkeuslupaan. Esimerkiksi asekeräilijöiden oikeudet on otettu huomioon.

Aseluvan ikärajat säilyvät ennallaan ja Suomessa käytössä oleva mahdollisuus myöntää rinnakkaislupia alle 18-vuotiaalle säilyy. A-kategoriasta siirtyvän aseen lupaa voidaan jatkaa vaikka uudet edellytykset eivät täyttyisi, jos henkilöllä on siihen ennestään lupa. Aseiden etäkauppa sallitaan jatkossakin ja äänenvaimentimet eivät tule luvanvaraisiksi.

Komission ehdotus aselupien määräaikaisuudesta ja viiden vuoden välein tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta on neuvotteluissa tyrmätty. Sen sijaan viranomaisten täytyy vähintään viiden vuoden välein tarkastella aselupia. Jos edellytykset ovat kunnossa, lupia voidaan jatkaa. Suomessa voidaan kansallisessa toteutuksessa hyödyntää asetietojärjestelmän vuoden 2018 järjestelmäuudistusta ja tehdä tarkastelusta kansalaiselle mahdollisimman automaattista. Lisäksi useat muut asiakysymykset jätetään kansallisen harkinnan varaan.

Kesäkuun 10. päivä käsitellään Euroopan unionin neuvoston yhteistä näkemystä asedirektiivistä. Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää lausunnostaan heinäkuussa. Tämän jälkeen syksyllä aloitetaan neuvottelut, joissa pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä.

Direktiiviesityksen mukaan hallussapitoluvan pituus olisi kolme vuotta ainoastaan niillä ampumaurheilunharrastajilla, jotka saisivat luvan isolla lippaalla varustettuun puoliautomaattiaseisiin.  Ei muilla. Jatkoneuvotteluissa Suomi vaatii, että urheiluammuntaa varten annettaviin aselupiin esitettävät lääkärintarkastus tai psykologinen arvio täytyy jättää kansallisesti harkittavaksi.

Suuressa valiokunnassa edellytin sisäministeri Petteri Orpoa (kok) ottamaan jatkoneuvotteluissa erityisesti huomioon urheiluammunnan harrastajien oikeudet. Asedirektiiviin täytyy saada kirjaus, että lupa A-kategorian aseisiin ja lippaisiin voidaan myöntää sekä ISSF:n (International Shooting Sport Federation) että IPSC:n (International Practical Shooting Association) tunnustamien lajien harrastajille. Practical-ammunta on harrastajamäärällä mitattuna merkittävä urheiluammunnan laji, jota täytyy voida harrastaa sujuvasti jatkossakin.

Suomi jatkaa neuvotteluja loppuun asti, jotta vielä jäljellä olevat kiistakysymykset saadaan ratkaistua. Jatkoneuvotteluissa lipas- ja puoliautomaattiaseiden kieltoon pyritään saamaan muutos.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu