Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa

Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot osoittavat, että heinäkuussa afganistanilaisista turvapaikanhakijoista 58 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista 93 prosenttia sai kielteisen turvapaikkapäätöksen (pl. rauenneet tapaukset).

Heinäkuussa kolme somalialaista sai turvapaikan, kolme sai jäädä maahan muulla perusteella ja 84 (93 prosenttia) on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Irakilaisten osalta kiristynyt käytäntö on jatkunut. Kielteisen päätöksen on heinäkuussa saanut 1182 irakilaista turvapaikanhakijaa (85 prosenttia).  Afganistanilaisista hakijoista kielteisen päätöksen sai heinäkuussa 223 henkilöä (58 prosenttia).

Yhden kuukauden perusteella ei voi sanoa mitään lopullista, mutta Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuusarvioiden päivitys ja maan sisäisen paon mahdollisuuden korostaminen muiden Euroopan maiden tapaan ovat vaikuttaneet selvästi turvapaikkapäätöksiin.

Vielä viime vuonna 85 prosenttia irakilaisista hakijoista sai Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen, kun Ruotsissa luku oli 58 ja Tanskassa 38.  Suomen linja on muuttunut. Nyt toukokuusta lähtien 77-88 prosenttia irakilaisista on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen kuukaudesta riippuen.

Valtaosasta kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään valitus hallinto-oikeuteen, mutta saamieni tietojen mukaan vaikuttaa siltä että Maahanmuuttoviraston tiukennetut linjaukset pitävät varsin hyvin myös valitusprosessien läpi.

Noin 7700 turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu maasta. Lisäksi noin 3000 turvapaikanhakijaa on ilmoitettu kadonneiksi, ja näistä henkilöistä suuri osa on poistunut maasta. Arvioin että tähän mennessä yhteensä 9000-10 000 viime vuoden suuren aallon mukana tullutta turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta.

Helmikuussa medialle lähettämässäni kannannotossa sanoin, että "Iltalehden kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomeen on otettava vähemmän turvapaikanhakijoita. Kansan ja päättäjien esittämää tiukkaa turvapaikkalinjaa ei voi jättää huomioimatta. Suomen turvapaikkalinjan on kiristyttävä tänä vuonna."

Perussuomalaisten vaikutuksella Suomen turvapaikkalinja on tilastojen mukaan todistettavasti kiristynyt.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevia lakimuutoksia on jo tehty lukuisia ja lisää on tulossa. Esimerkiksi syksyllä työskentelee hallituspuolueiden työryhmä, joka antaa esityksen perheenyhdistämisen ehtojen uusista tiukennuksista.

  • Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella
  • Perheenyhdistämisen kriteerejä on tiukennettu, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista
  • Turvapaikkakäsittelyä on nopeutettu – valitusaika lyhenee ja oikeusavun saantiehdot kiristyvät
  • Lähtömaiden turvallisuusarviot on päivitetty
  • Palautuksia toteutetaan tehokkaasti – jo 9000-10 000 turvapaikanhakijaa on poistunut tai poistettu Suomesta
  • Kaikki oleskeluluvat myönnetään määräaikaisiksi
  • Myönnettävien sosiaaliturvatukien tasoja pienennetään
  • Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
  • Tiedotetaan aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turvapaikkapolitiikan muutoksista sekä realistisesta nykytilanteesta
  • Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU:ssa säilytetään vapaaehtoisena
  • Hallituksen 80 kohtainen maahanmuuton toimenpideohjelma toteutetaan

Politiikka on pitkän matkan juoksua. Työ suomalaisten hyväksi ja perussuomalaisen linjan puolesta jatkuu.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu