Huomenta Suomi ja PS Nuorten kannanotto

Kirjailija Anja Snellman (Huomenta Suomi 15.10.2009) kritisoi voimakkaasti Perussuomalaisten Nuorten kielipoliittista kannanottoa.

”Persunuorten mielestä Suomesta pitäisi tehdä virallisesti yksikielinen,” Snellman kertoo ja kysyy toimittaja Lauri Karhuvaaralta naureskellen, että ”mitäs tästä sanot?”

Karhuvaara on kuulemma sanaton ja miettii lähtisikö muutos liikkeelle siitä, että muun muassa Helsingin katukylteistä poistettaisiin ruotsin kieliset nimet. Tähän asiaan kannanottomme ei ota kantaa, mutta mitäpä sitä tarttumaan todellisiin kysymyksiin.

Seuraavaksi Snellman nostaa kannanoton ”pelotteluna” esille sen, että venäjänkielisten määrän noustessa venäjänkieliset saattaisivat vaatia myös venäjälle virallista asemaa. Hän ei lainkaan perustele sitä miksi venäjänkielisillä ei olisi oikeutta vaatia virallisen kielen asemaa samoin perustein kuin ruotsinkieliset tällä hetkellä – väestömäärä, yhteinen historia ja kulttuuriset oikeudet.

Karhuvaara ihmettelee että onko tämä perussuomalaisen puolueen virallinen kanta. Sen Karhuvaara haluaisi kuulla ”maisteri Timo Soinilta.” Keskustelun vire onkin koko ajan pilkallinen, mutta kantamme ei ole puolueen virallinen, vaan PS Nuorten kannanotto ja keskustelunavaus.

Koska Snellmanilla ei ole mitään järkiperusteita ruotsin kielen nykyiselle kohtuuttomalle asemalle, hän alentuu pilkkaamaan ”persujen nettikeskusteluja” ja puolueeseen liittymättömän Homma-forumin äidinkielen tasoa. Nettikeskustelujen äidinkielellinen tasohan on tunnetusti parasta mahdollista. Olisin odottanut Snellmanilta jotain älykkäämpää.

Keskustelijat nostavat yhdessä esille ruotsinkielisten vaikutuksen suomalaisuuden syntymiseen. On totta että suomalaisuuden syntyyn vaikuttivat myös ruotsinkieliset, mutta yksi fennomaanisen liikkeen vaatimus oli nimenomaan yksi yhteinen kieli, suomi.

Historia toistaa tänä päivänä itseään – ruotsinkieliset pitivät fennomaanien vaatimusta yrityksenä tuhota heidän kielensä ja kulttuurinsa. J.V. Snellman piti aikanaan itsestään selvänä, että ruotsinkielinen sivistyneistö suomenkielistyisi, mutta lopulta nimenomaan he pitkittivät suomen kielen nousua viralliseksi kieleksi.

Vuonna 1863 oli annettu 20 vuoden siirtymäaika, mutta suomi nousi viralliseksi kieleksi vasta vuonna 1902. Fennomaanien pyrkimykset saattaa ruotsi vähemmistökielen asemaan tulivat torjutuiksi vuonna 1919 osittain ruotsin kielen asemaa puolustaneiden svekomaanisten kansanliikkeiden vuoksi. Lopulta syntyi kompromissi eli kansallinen kaksikielisyys.

Anja Snellman on siis ennen kaikkea svekomaani, ei fennomaani, mistä kertoo myös hänen erikoisin ajatuksensa. ”Kaksikielisyys on Suomen brändi,” Snellman täräyttää. ”Ruotsin kieli on rikkaus eikä pakko. Ruotsin kielen kauttahan pystyy oppimaan hirveän helposti muitakin kieliä.” Kas kun ei voimavara, mutta rikkaus on mainittu.

Snellmannin mielestä ”maahanmuuttajille voisikin opettaa suoraan ruotsin kielen.” Hän ehdottaa tällaista ja sitten vielä kehtaa ihmetellä, että mihin Suomi tarvitsee suomen kielen puolustajia? Suomeen tuleville on ehdottomasti opetettava suomea, ei ruotsia.

Huomenta Suomen keskustelun taso on vain yksi esimerkki siitä kuinka suuri tabu ruotsin kielen aseman kritisoiminen on Suomessa. Aiemmin RKP:n nuorten puheenjohtaja Oscar Ohlis kutsui kannanottoa rasistiseksi ja populistiseksi.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu