Kuka holhoaa Pensseli-setää?

Syyrialainen laulaja Ebdo Mihemed eli kotoisammin Pensseli-setä kävi onnistuneesti Suomessa. Kuka voisi vetää herneet nenään?

Mihemedillä oli hauskaa, hän ansaitsi hyvät rahat, suomalaiset tykkäsivät ja kotopuolessa herra saattaa saada seuraavalla kerralla kovemman keikkapalkan.

Vihreiden Anu-Elina Lehdelle tällainen on liikaa.  Lehti pahoittelee sitä, että Mihemed on tahtomattaan joutunut suomalaisten sirkuseläimeksi. Höpsis. Ensimmäisessä haastattelussaan sympaattinen syyrialainen totesi, että ”kutsukaa minut konsertoimaan.” Iltalehden haastattelussa hän totesi, että ei ole moksiskaan esityksensä ronskista suomennoksesta”.

Lehden mukaan kyse on ”huumoriin verhotusta muukalaisvihasta,” jolla on pitkät perinteet. Esimerkiksi hän nostaa Armi Kuuselan takavuosien poikaystävän Virgilio Hilarion. Kuulemma ”antropologiseen ihailuun sekoittui ylenkatsetta ja ivaa.”

Karjalaisen mukaan vuonna 1955 Hilarion Suomen vierailulla ”kansa oli aivan hullaantunut, kun Suomella oli nyt ulkomaalainen vävypoika.” Myöhemmin kirjoituksessa kerrotaan, että ”aviopari Hilario nautti Suomessa suurta kunnioitusta ja arvonantoa”.

Siinä sitä ylenkatsetta ja ivaa. Erityinen hullaantuminen ulkomaalaisesta kuulostaa enemmänkin siltä, että ulkomaalainen oli suomalaista parempaa. Toki, sillä siihen aikaan se oli useimmille jotain ennenkokematonta.

Miksi siis Lehti näkee Hilarion tai Mihemedin kohtelussa rasismia? Koska nykyään kaiken voi halutessaan taivuttaa rasistiseksi teoksi. Ihailen Mihemediä hänen sympaattisuudestaan, komeasta lauluäänestään ja olen nauranut kippurassa lauluun tehdyille suomen kielisille sanoituksille. Lehden mielestä tämä kaikki oli rasismia, muukalaisvihaa, alistamista ja syrjimistä. Mihemed on ollut minun ja satojen tuhansien muiden sirkuseläin aivan huomaamattamme.

Anu-Elina Lehti uskoo, että Mihemed on avuton. Hän ei pidä aikuista syyrialaista tarpeeksi fiksuna ymmärtämään, milloin häntä vedetään linssiin ja milloin taas hän hyötyy siitä, että joku tuntematon suomalainen teki hassut sanoitukset. Mihemed on laskenut, että hän hyötyy ja huumorintajua riittää. Lehden mielestä Mihemed kaipaa suomalaista kertomaan, miten hänen tulisi tuntea ja toimia.

Lehti on esimerkki tapauksesta, jossa ennakko-oletus ja ideologia ohjaavat havaintoja. Lehden ennakko-oletus on, että suomalaiset eivät voi vilpittömästi pitää Mihemedin persoonasta ja viattomasti nauraa hassuille sanoituksille. Ulkomaalaisen Suomeen rahtaamisessa täytyy olla kyse pilkanteosta ja muukalaisvihasta, sillä eiväthän ne vihervasemmistolaisten parjaamat tavalliset suomalaiset muusta syystä sellaista tekisi. Mihemedin hymy lentokentällä vääntyy Lehden silmissä väkinäiseksi, vaikka hän vain oli hämillään suosiostaan tuntemattomassa maassa.

Lehden oletukset ja ideologia laittavat hänet etsimään toisten teoista rasistisen asennoitumisen ilmentymiä. Mitä vihervasemmistolaisilla olisi ilman avuttomia ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia, joille kaikki muut tahtovat vain pahaa?

Tämä syrjinnän näkeminen joka paikassa ja sitä vastaan taisteleminen hyvyyden etulinjassa on se voima joka pitää heidät koossa, kun perinteinen eurooppalainen yhteiskunnallinen arvopohja eli kristinusko on täysin hylätty. Samalla he julkisesti kertovat pitävänsä islamia hienona uskontona. Todellista kritiikkiä islamia kohtaan he eivät esitä, koska sitä pidettäisiin rasismina. Käänteisesti kukaan islamia kritsoiva ei voi oikeasti pitää Ebdo Mihemedistä. Taustalla on oltava jotain muuta.

Olisiko liikaa vaadittu, että pitäisimme ulkomaalaisia ihmisinä, jotka osaavat pitää huolta itsestään? Eihän tässä muuten uskalla nauraa myöskään Sacha Baron Cohenille tai Eddie Murphylle. Silloinhan on antisemitisti ja rasisti, huumoriin muukalaisvihansa kätkevä peräkammarin teini, jolla ei ole parempaa tekemistä.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu