Valtuustosta: Espoo on kansanvallan mallikaupunki

Toimin kuluneen valtuustokauden ajan kaupunginhallituksen alaisen Osallistuva Espoo -kehitysohjelman puheenjohtajana. Asetimme tavoitteeksi toimivan päätöksenteon, palkitsevan lähitekemisen ja erilaisten ryhmien osallisuuden edistämisen.

Vajaan neljän vuoden aikana teimme parikymmentä kehittämistoimenpidettä, jotka syntyivät luottamushenkilöiden ja virkamiesten uudenlaisella yhteistyöllä. Jätimme puoluepolitikoinnin syrjään. Oli hienoa kuinka jokaista ideaa arvioitiin sen toimivuuden perusteella eikä sen mukaan kuka idean esitti.

Puheenjohtajana halusin käytännönläheisiä toimenpiteitä espoolaisten hyväksi ja näistä toimista täytyi tulla lopulta osa kaupungin normaalia toimintaa. Kuntalaisten tiedot kaupungin tarjoamista palveluista ja oikea-aikaisesta vaikuttamisesta esimerkiksi kaavoitukseen koettiin liian vähäiseksi. Kehitysohjelman päätöksellä laadittiin selkeä palveluesite, joka kokoaa yhteen muutoin hajallaan olevan tiedon kaupungin palveluista. Lisäksi laadittu Vaikuttamisesite kiteyttää kuuden havainnollisen esimerkin avulla keinot vaikuttaa omaan asuinympäristöön.

Vapaaehtoiset espoolaiset voivat nyt kirjoittaa kaupungin kanssa hoitosopimuksen lähialueensa kunnossapidosta. Näin esimerkiksi eläkeläiset voivat hyödyntää osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Tunnustustakin tuli: asukaspuiston suunnittelua varten kehitetty osallistuvan budjetoinnin menetelmä voitti palkinnon Laatukeskuksen järjestämässä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa.

Espoossa on usealla mittarilla arvioituna Suomen toimivin demokratia. Kaupunginjohtajan sanoin johtopäätös on, että kehitysohjelmasta saaduilla tuloksilla ja kokemuksilla on hyvä asettaa tavoitteet seuraavalle valtuustokaudelle. 

(Kirjoitus on julkaistu Länsiväylän Vaaliareena-palstalla 5.4.2017.)