Vaalit hävinneen puolueen vaalivoittaja

Nyt kun kuntavaaleista alkaa pöly laskeutua, niin on aika kirjoittaa analyysiä. Puhunut olen jo. Heti kuntavaaleja seuraavina päivinä vierailin Ylen A-Studiossa ja Aamu-televisiossa.

Sain Espoossa 1092 ääntä ja olen listalla perussuomalaisista toisena heti Timo Soinin jälkeen. Sain Espoossa viime eduskuntavaaleissa päälle tuhat ääntä, joten kuntavaalien reilusti heikommalla äänestysprosentilla henkilökohtainen tulokseni on loistava. Kolminkertaistin kannatukseni viime kuntavaaleista. Olen vaalit hävinneen puolueen vaalivoittaja.

Lämmin kiitos kaikille äänestäneille! Te teitte tämän tuloksen, ja olen siitä äärettömän kiitollinen. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen.

Perussuomalaiset sai kotiseudullani Niipperissä 14,4 prosentin kannatuksen ja minä kolmanneksi eniten ääniä. Perussuomalaisista seuraava oli Soini. Erityiskiitos kaikille 83:lle minua äänestäneelle niipperiläiselle!

Linja pitää: Espoossa ei pidä nostaa kuntaveroa, maahanmuutto hallintaan, lapsiperheiden ja eläkeläisten palveluista pidetään huolta ja eri kaupunginosia kehitetään tasapuolisesti.

Perussuomalaiset sai Espoossa kohtuullisen tuloksen, mutta valtakunnallisesti tulos on tappio ja pettymys. Ennakkoäänistä saimme 8,2 prosenttia ja vaalipäivänä 9,3 prosenttia. Nousua tuli hyvällä jalkatyöllä ihmisten parissa, mutta ei lopulta riittävästi.

Kansa ei äänestä väärin, vaan tulos otetaan selkä suorana vastaan. On syytä pohtia, että mistä kannatuskato johtui.

Selkein syy on hallituksen toimet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Tämä ei ollut yllätys. Perussuomalaisetkin sanoi eduskuntavaaleissa että valtion velkaantuminen on taitettava. Isänmaan voitto on tässä puolueen tappio. Perussuomalaisten on luotettava ja tehtävä töitä sen eteen, että seuraavan kahden vuoden aikana työllisyys nousee. Tänä vuonna on jo 34 000 työllistä enemmän kuin viime vuonna. Tuloverotusta ja eläkeläisten verotusta ollaan voitu jo keventää.

Toinen syy on omien keskinäinen riitely. Siellä tappio, missä lihava riita. Suomalaiset eivät pidä turhasta kinasta, vaan antavat oikeudenmukaisen tuomionsa. Sama koskee kaikkia puolueita. Tämä voidaan nyt korjata, jokaisessa kunnassa erikseen. Esimerkiksi Helsingistä voi todeta, että valtuustoryhmä pieneni, mutta laatu parani. Loikkareille kävi ohraisesti.

Kolmas syy on erilaiset kohu-uutiset. Erityisesti nuoret naiset ovat sanoneet minulle, että heidän luottamustaan puolueeseen nakertaa nähdä samat naamat kerta toisensa jälkeen julkisuudessa selittelemässä tekemisiään. Tässä on peiliin katsomisen paikka eikä peiliä voi syyttää, jos naama on vino. Media saattaa kohdella perussuomalaisia joskus muita puolueita ankarammin, mutta näitä nuoria naisia ei kiinnosta selittely, vaan oman toiminnan parantaminen. Tässä joukossa perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali, jossa keskeistä on poliittinen uskottavuus ja hyvä viestintä. Tähän tulevan puoluejohdon on tartuttava.

Neljäs syy on useiden meidän miesäänestäjien kotiin jääminen, kuten puheenjohtaja Soini on kommentoinut. Hän on todennäköisesti oikeassa, sillä kannatuskyselyissä saimme selvästi parempia tuloksia kuin vaaleissa. Kannatus ei riitä, vain annetut äänet lasketaan. Aiemmin olemme onnistuneet saamaan raavaat äijät äänestämään, joten tämäkin on mahdollista korjata määrätietoisella työllä. 

Viides syy on puolueen ja koko hallituksen viestintä. Erityisesti hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio sai oman viestinsä läpi mediassa. Vasemmisto-oppositio puhuu pakkolaista, pakkoyhtiöittämisestä ja pakkopalautuksista. Ainoa, joka ei heille olekaan ongelma, on pakkoruotsi. Tämä on hyödyttänyt erityisesti vihreitä, joiden puheenjohtajana on eduskunnan vastuuttomin lärväilijä Ville Niinistö. Hölmöintä mitä vihreät voivat nyt tehdä on vaihtaa puheenjohtaja, ja juuri sen vihreät tekevät.

Muitakin syitä voi näiden mainitsemieni lisäksi olla ja todennäköisesti onkin. Elämme kuitenkin yhä Suomessa, jossa perussuomalaiset on eduskunnan toiseksi suurin puolue ja käyttää valtaa hallituksessa. Syytä huomata tämäkin kuntavaalien valtakunnallisista ääniosuuksista ja valtuustopaikoista, sillä päätöksiä valtuustoissa tekevät valtuutetut, eivät kannatusprosentit:

Vihreät 12,4 %, 536 paikkaa
Perussuomalaiset 8,8 %, 769 paikkaa
Vasemmistoliitto 8,8 %, 661 paikkaa

Perussuomalaiset on kannattajiensa näköinen: elämänmakuinen ja välillä elämän kolhima, mutta nousee aina uudestaan eikä luovuta koskaan. 

Kehoitankin kaikkia perussuomalaisia ottamaan tietoisesti taistelijan asenteen päälle ja näyttämään sisumme. Nousun voimme tehdä vain me yhdessä. Häviön hetkellä testataan kuka on tuleva voittaja.

Kannattaa myös katsoa muutamaa vaalia pidemmälle. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä että tulevaisuuden kolme suurinta puoluetta ovat perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät. Jonkinlaisessa järjestyksessä. Tälle kolmikolle on äänestäjien keskuudessa selkeimmät lokerot. Demarimeppi Liisa Jaakonsaaren tavoin katson vihreiden olevan uusvasemmistoa, "uusi demarit", mutta toisin kuin vanhat, uudet jopa saavat kannatusta. 

Perussuomalaisilla on terve kannattajien alueellinen edustavuus ja ikärakenne. Esimerkiksi demareiden jäsenistöstä 2/3 on yli 60-vuotiaita. Kuten viestintäkonsultti Tuukka Hetemäki kirjoittaa, vanhojen puolueiden kannatusta nakertaa luonnollinen poistuma. Neljän vuoden aikana äänioikeutetuista on poistunut 200 000 ihmistä. Tämä nähdäkseni suosii perussuomalaisia, kokoomusta ja vihreitä, niin karua kuin se on todetakin. Kuntavaalien tulokset ovat keskustalle ja demareille huonoimpia sotien jälkeen. Tämä ilmiö täytyy myös puoluejohdossa ymmärtää ja panostaa vahvasti ensimmäistä kertaa äänestysikään tuleviin.

Espoossa oli herrasmieskisat verrattuna itänaapuriin. Helsingin pormestarivaali esiteltiin äänestäjille eeppisenä Jan Vapaavuori vastaan Anni Sinnemäki -taisteluna. Nyt Sinnemäki ja joku demarikin vielä menee apulaispormestariksi Vapaavuoren aisapariksi. Vaikka vaaleissa annettiin kuva, että nyt valitaan kovin erilaisten poliittisten linjojen väliltä.

Vanha viisaus vihreistä kokoomuksen puisto-osastona saa uuden merkityksen, kun Sinnemäki avustaa Vapaavuorta. Sellaista pormestariteatteria. Tämä on suurin vaalisumutus sitten vuoden 2003 "pääministerivaalien". Media osallistui auliisti kumpaankin äänestäjien sumutukseen.

Kuntavaalien jälkimainingeissa sisäministeri Paula Risikko esitti, että Suomen pakolaiskiintiötä on nostettava. Kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho heti sanoi, pakolaiskiintiötä ei nosteta. Ei ole keskusteltu eikä keskustella. Humanitaarisen maahanmuuton kuluja ei ole varaa nostaa. Perussuomalaisia tarvitaan hallituksessa.

Nyt jatketaan työtä Suomen työllisyyden nostamiseksi ja valitaan uusi puoluejohto kesäkuussa. Olen ehdolla varapuheenjohtajaksi. On uuden aika.

Hyvää pääsiäistä itse kullekin säädylle. Jokainen meistä tarvitsee armoa. Vaaleja tulee ja menee, mutta armo on ja pysyy.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu