On aika ottaa käyttöön kansalaisuusvala

Suomen ensimmäisen perustuslain vahvistamisesta ja voimaantulosta on tänään kulunut 100 vuotta. Suomesta tuli tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Toisinkin olisi voinut käydä. Vuonna 1919 eurooppalaiset olivat juuri todistaneet tuhoisan ensimmäisen maailmansodan, jonka painajaismaisuutta kuvaa hyvin tuore They Shall Not Grow Old -dokumentti. Esimerkiksi Saksassa äärioikeisto- ja vasemmisto taistelivat sodan jälkeen verisesti toisiaan vastaan. Syntyi heikko Weimarin tasavalta. Epäluottamuksen siemen oli kylvetty syvälle saksalaiseen yhteiskuntaan. Seurauksena oli uusi totalitaristinen diktatuuri, toinen maailmansota ja ennennäkemättömiä rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Vuonna 1919 suomalaiset olivat todistaneet tuhoisan sisällissodan. Julminta on kun veli kääntyy veljeä vastaan. Sisällissodassa valkoiset ja punaiset syyllistyivät kummatkin veritekoihin, mutta sodan jälkeen kummatkin osapuolet pyrkivät aidosti rauhaan. Sosialidemokraatit olivat pian sodan jälkeen vallan ytimessä. Sodan viiltämät arvet vaativat aikaa umpeutuakseen, mutta syvää epäluottamuksen siementä ei kylvetty. Kansallinen yhtenäisyys löytyi viimeistään talvisodan juoksuhaudoissa ja korsuissa, kun valkoiset ja punaiset taistelivat rinta rinnan yhteisen isänmaan puolesta. Seurauksena oli säilynyt itsenäisyys ja vahvistunut demokratia. Ihmisyyden voitto.

Tänä päivänä Suomi on useilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Maailman onnellisin maa. Sitä ei uskoisi, jos lukee kommentteja sosiaalisesta mediasta. Olemme saavuttaneet korkean elintason ja vahvan demokratian, mutta kansallinen yhtenäisyytemme on heikentynyt. Arvoliberaalin ja arvokonservatiivin on yhä vaikeampi ymmärtää toisiaan. Suuret kaupungit, seutukunnat ja maaseutu tuntuvat henkisesti erkaantuvan toisistaan.

Jos joku osoittaa valmiutta sovintoon, niin sitä ei tyrmää vastapuoli, vaan omat, sillä ehdottomuudesta ja muuttumattomuudesta on tehty ainoa poliittinen hyve. Mitä pidempään olen politiikassa niin sitä vähemmän ajattelen mustavalkoisesti. Joku kutsuu sitä takinkäännöksi. Minä kutsun sitä ihmisenä kehittymiseksi. Suositeltua yhteiskunnassa kaikkialla muualla paitsi politiikassa.

Olemme jälleen historian valintatilanteessa, sillä maailma ympärillämme on muuttunut ratkaisevasti. Me itse olemme muuttuneet.

Jatkuuko Suomen historia sopien vai repien? Haemmeko eri mieltä olevan kanssa sovintoa vai erävoittoa? Voimmeko kunnioittaa sekä vapaamielisiä että perinteisiä arvoja? Onnistummeko jatkamaan menestynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa? Onko suomalainen elinkeinoelämä ja koulutus maailman kärkeä? Onnistummeko suojelemaan suomalaisille niin tärkeää luontoa? Onko maahanmuutto meille osa ratkaisua vai ongelmaa? Olemmeko osa eurooppalaista yhteistyötä vai pärjäämmekö omillamme? Liitymmekö sotilasliittoon vai jatkammeko maanpuolustusta omin voimin, mutta yhteistyötä tehden? 

Kysymyksiä on tätäkin enemmän ja perusteltuja vastauksia useita. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joiden vuoksi lähdin aikanaan mukaan politiikkaan. Maailmaan ja historiaan voi vaikuttaa.

Suomalaisuus on ainakin yksi sellainen asia, jonka pitäisi yhdistää kaikkia Suomen kansalaisia. Suomalaisuuden myönteistä merkitystä on vahvistettava.

Olin viime vuoden elokuussa esittämässä Suomeen kansalaisuusvalaa. Esitimme kansalaisuuden saaville henkilöille uskollisuuden vakuuttamista Suomen valtiolle ja perustuslaille. Näin maahanmuuttaja sitoutuisi vakuutuksella uuden kotimaansa historiaan, kulttuuriin ja arvoihin. Tällainen vala on käytössä kymmenissä eri maissa.

Nyt olisi juhlallinen aika aloittaa kansalaisuusvalan valmistelu. Suomalaisuus on aarre, jonka voi saada ja ansaita. Se velvoittaa kunnioittamaan demokratiaa ja suomalaista yhteisöä.

Kirjailija Sofi Oksasen Seura-lehden pyynnöstä tekemä kansalaisuusvala on varsin hyvä vaihtoehto. Katson, että sitoutuminen kunnioittaa suomalaista yhteisöä ja demokratiaa tarkoittavat käytännössä valtiota ja perustuslakiamme. Ne edustavat yhteisöämmme ja demokratiaamme.

Muistetaan, mistä olemme tulleet. Ymmärretään, että millaisia olemme. Uskalletaan muuttua sellaisiksi, jollaisia haluamme olla.

 

PS. Täytin heinäkuussa 33 vuotta. Sain lahjaksi A-olutta, grillimakkaraa, suklaata ja Antti Tuurin kirjan. Olipa suomalaiskansallinen syntymäpäivä.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu