Toivoa nuorten työelämään

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt ovat etsineet yhteistä säveltä nuorisotyöllisyyden edistämiseksi. Valmistelimme yhdessä toimintaehdotuksia, jotka esiteltiin työministeri Anni Sinnemäelle.

Pääsimme useissa asioissa hyvään yhteisymmärrykseen. Keskeisintä  on yhteiskunnan kannustimien lisääminen erityisesti tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Nuoria työllistävien yritysten työnantajamaksuja tulisi alentaa ja tarjota yrityksille ja julkiselle sektorille myös palkkatukea.

Nuorille pitäisi olla yhteiskuntatakuu, josta käyttäisimme yksinkertaisesti nimeä nuorisotakuu. Tavoitteena on tarjota kaikille nuorille viimeistään parin-kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka.

Korostamme myös oppisopimuskoulutuksen merkitystä. Sitä tulisi lisätä. Nuorten yrittäjyyttä tulisi tukea erilaisilla yrityshautomoilla ja nuorisolainoilla, jotta myös nuoret pääsisivät yrittämisen makuun vaikeassakin taloustilanteessa.

Hallituksen lisäbudjetissa mennään hyvään suuntaan. Yhtenä keinona esiteltiin vastavalmistuneille nuorille suunnattu, 550 euron arvoinen palkkatukiseteli, joka maksetaan yksityiselle työnantajalle. Oikein.

Kevään korvalla nuorisotyöttömyys on varmasti nuorten huulilla, kun oppilaitosten lukukausi päättyy. Nuorten työttömyysluvut nousevat todennäköisesti yli 40 prosentin. Jo viime vuoden toukokuussa ylitettiin 38 prosentin nuorisotyöttömyysaste ja Tilastokeskuksen mukaan nuoria työttömiä työnhakijoita oli viime joulukuussa 37200 eli 11400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa on noin 500 koulutettua työtöntä nuorta. Tilannetta vaikeuttaa se että samoista työpaikoista nuorten kanssa kilpailevat vanhemmat työttömät ja lomautetut.

Talousvaikeuksissa painivat kunnat tarjoavat ratkaisuksi palkattomia työharjoittelupaikkoja vailla lupauksia työllistymisestä. Henkilökohtaisesti pidän Suomeen juurtunutta palkattoman työharjoittelun kulttuuria nuorten työllisyyttä vahingoittavana. Nuoret tekevät vaativiakin tehtäviä ilman palkkaa. Mahdollinen oppilaitoksen maksama harjoittelutuki ei poista sitä tosiasiaa, että rahaa ei maksa työn teettäjä.

Nuoret tekevät tehtäviä, joihin normaalitilanteessa julkinen sektori tai yritykset hommaisivat palkallisen työntekijän, mutta nykykulttuurin vuoksi siihen ei ole motivaatiota, kun ilmaistakin työvoimaa on helposti saatavilla. Tämä on näkemykseni siitä huolimatta, että työharjoittelu mainitaan poliittisten nuorisojärjestöjen yhteisessä kannanotossa.

Kaikkein tärkeintä on tietysti määrätietoinen työ nuorisotyöttömyyttä vastaan, johon nuoretkin täytyy ottaa mukaan. Nuorten on oltava osa ratkaisua, ei ongelmaa. Kritisoin vahvasti hallituksen nykyistä tapaa keskittyä työuran loppupäähän eli eläkeiän nostamiseen, jolloin unohdetaan helposti työuran alkupään toimet. Silloin unohdetaan nuoret, joissa kliseisesti, mutta totuudenmukaisesti sanottuna on kansamme tulevaisuus.

Kasvava nuorisotyöttömyys on haaste kaikille poliittisille nuorisojärjestöille ja on tärkeää löytää sen nujertamiseen yhteisiä lääkkeitä. Tulevissa eduskuntavaaleissa nuorisotyöllisyys on erityisesti nuorille äänestäjille yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Mikäli tilanteeseen ei vahvasti puututa, toistetaan helposti edellisen laman virheet.

Pääsiäinen on surun ja ilon juhla. Sitähän elämäkin on – vuorottelevaa iloa ja surua. Ylösnousemus kertoo siitä että toivoa on silloinkin, kun sitä ei inhimillisin silmin enää näy. Se on lohduttava ja rohkaiseva sanoma.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu