Nuorisotyöttömyys on Suomen pahimpia ongelmia

Taloustieteen professori Bengt Holmström nostaa Suomen pahimmaksi ongelmaksi nuorisotyöttömyyden (HS 14.8.2010). Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Kiviniemen hallitus on ilmeisesti eri mieltä, sillä tuoreessa budjettiriihessä päätettiin leikata työvoimapolitiikan rahoitusta jopa 60 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta. Se on erikoinen ratkaisu tilanteessa, jossa työttömänä on yli 20 prosenttia nuorista. Se on kaksinkertainen määrä muuhun väestöön nähden.

Valtiovallan ja kuntien tulisi nostaa nuorten työllisyyskysymys talouspolitiikan keskiöön. Kuntien olisi syytä olla huolissaan siitä, että noin 15 vuoden kuluttua puolet kuntien nykyisestä työvoimasta on jäänyt eläkkeelle.

Tilastokeskuksen julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan nuorisotyöttömyys laski kesällä vuoden takaisesta, mutta se selittyy lähes täysin sillä, että aiempaa suurempi osa opiskelijoista ei hakenut tänä vuonna kesätöitä. Parempi tehdä opintoja, kun työnsaanti on kesällä ollut hankalaa jopa vanhemmille ja koulutetummille työnhakijoille.

Olen aiemmin esittänyt ratkaisuja nuorisotyöttömyyden hoitoon, joista mainittakoon nuoria työllistävien yritysten työnantajamaksujen alentaminen ja nuorisotakuu. Jälkimmäisen tavoitteena on tarjota kaikille nuorille viimeistään parin-kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka.

Nuorten työnhakijoiden perinteinen ongelma on että työtä ei saa, jos ei ole aiempaa kokemusta, jota ei sen sijaan saa, jos ei töitä. Pettyneen nuoren kohdalla syrjäytymisen riski on suuri. En kuitenkaan näe siihen ratkaisuksi työharjoittelun lisäämistä, sillä se on yksi osa ongelmaa. Suomeen juurtunut palkattoman työharjoittelun kulttuuri on nuorten työllisyyttä vahingoittavaa.

Nuoret tekevät vaativiakin tehtäviä ilman palkkaa. Mahdollinen oppilaitoksen maksama harjoittelutuki ei poista sitä tosiasiaa, että rahaa ei maksa työn teettäjä. Nuoret tekevät tehtäviä, joihin normaalitilanteessa julkinen sektori tai yritykset hommaisivat palkallisen työntekijän, mutta nykykulttuurin vuoksi siihen ei ole motivaatiota, kun ilmaistakin työvoimaa on helposti saatavilla.

Yrittäminen on Suomessa tehty yleisesti ottaen liian hankalaksi ja nuorten kohdalla elämänkokemuksen puute lisää kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Nuoria tulisi rohkaista yrittäjyyteen erilaisilla yrityshautomoilla ja nuorisolainoilla, jotta myös nuoret pääsisivät yrittämisen makuun vaikeassakin taloustilanteessa.

Holmström paheksuu sitä, että suuret ikäluokat käyttävät Suomessa poliittista voimaansa omien etujen puolustamiseen nuorten kustannuksella. Sopivasta eläkeiästä puhuttaessa herkästi unohdetaan työuran alkupään toimet. Nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon. Nuorten on oltava osa ratkaisua, ei ongelmaa.

Suomi ei ole siinä ainoa maa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan nuorten työntekijöiden työttömyys on lisääntynyt maailmassa vuosina 2007-2009 huimat 13 prosenttia.

SDP on luvannut nuorille työpaikkoja hallituspaikan vastineeksi. Pistän paremmaksi ja rehellisemmin – lupaan tehdä parhaani nuorisotyöllisyyden edistämiseksi oli sitten hallituspaikkaa tai ei.

simonelo
Kokoomus Espoo

Perheenisä. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Länsi-Uudenmaan varavaltuutettu. Oikeistolainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu