Somalien perheenyhdistämisistä

Ana María Gutiérrez Sorainen (vihr.) kirjoitti somalien perheenyhdistämisten epäselvyyksiin liittyen, että ”ei ole hyväksyttävää, että yhtä ryhmää leimataan ja solvataan”.

Gutiérrez Sorainen on oikeassa siinä, että somalit eivät voi olla yhdenvertaisuuden ulkopuolella eikä heitä saa solvata sen enempää kuin mitään muutakaan väestöryhmää. Somalit eivät kuitenkaan voi olla kaiken kritiikin yläpuolella.

Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä, että oleskeluluvan saanut pakolainen voi hakea lupaa esimerkiksi puolisonsa tai lapsensa saamiseksi Suomeen. Kaleva kertoo, että ”Suomessa asuvat somalialaiset tekevät poikkeuksellisen paljon kasvattilapsihakemuksia. Jopa niin paljon, että sisäministeriössä epäillään, että osa perheenyhdistämishakemuksista on perättömiä. Lähes jokaisessa suomalaisessa somaliperheessä on kasvattilapsia.”

Oleskelupäätöstä odottaa nyt lähes 5 000 somalialaisten perhesidehakemusta. Ensi vuoden lopulla ratkaisua odottavia hakemuksia arvioidaan olevan 9 000. Hakemuksiin ilmoitetuista 13-17-vuotiaista kasvattilapsista 70 prosenttia on tyttöjä. Kun Somaliassa ei ole ollut järjestäytynyttä yhteiskuntaa vuosikausiin ja esimerkiksi adoptiodokumentteja somaleilla ei ole, herättää tyttöjen määrä epäilyksiä ihmiskaupasta kuten jalkavaimoista tai piikomisesta.

Perheenyhdistämistä ei ole tarkoitettu vain somaleille, kuten Gutiérrez Sorainen aivan oikein toteaa, mutta somalit ovat ainoa ryhmä, josta tulee tällainen määrä kasvattilapsia.

Toisaalta Aamulehti huomauttaa lakonisesti, että ”onhan se selvä, että Suomeen asettuneet pyrkivät keräämään ympärilleen mahdollisimman ison joukon heimoveljiä ja -sisaria.” Yksi perheenkokoaja kun saattaa hakea jopa 20 perheenjäsenen saamista Suomeen. Suomen valtio kaiken kukkuraksi maksaa perheen yhdistämisen kulut mukaan lukien kasvattilapset.

Gutiérrez Sorainen myöntää epäsuorasti, että somalit saattaisivat syyllistyä hakemuksissaan vilppiin: ”minusta hädän alaisena ihminen tekee kaiken mitä voi ja jos siihen annetaan tilaa, miksi tilaisuus päästä sekasortoisesta maasta jätettäisiin käyttämättä? ”

Jos somalien mahdollinen vilppi on selvää sekä viranomaisille että Gutiérrez Soraiselle itselleen, miksi sen esille nostaminen on solvausta?

Gutiérrez Soraisen mukaan Maahanmuuttoviraston kotisivuilla kerrotaan oleskeluluvan edellyttävän yleensä, että ”perheenjäsenen taloudellinen toimeentulo Suomessa on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan tuella”.

Ulkomaalaislain pykälässä 114, joka käsittelee oleskeluluvan myöntämistä kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle, sanotaan, että ”tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa”.

Maahanmuuttoviraston kirjoitukseen perustuen Gutiérrez Sorainen päättelee, että ”toisin kuin tilastot ja nettipalstoissa annetaan ymmärtää, somalialaiset siis käyvät ahkerasti töissä”, koska muutoin he eivät voisi saada perheenyhdistämisiä. Laissa todetaan, että toimeentulon ei tarvitse välttämättä olla turvattu, jotta perheenkokoaja voi saada hakemuksensa läpi.

Gutiérrez Soraisen väite somalien korkeasta työllisyysasteesta ei myöskään pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen Työssäkäynti 2008 -raportista ilmenee, että somalien työllisyysaste oli 21,7 prosenttia ja työttömyysaste 55,2 prosenttia. Tulos on väestöryhmien heikoimpia, eikä näiden lukujen perusteella perheenyhdistämisiä hyväksyttäisi mikäli ehtona olisi turvattu toimeentulo, kuten Gutiérrez Sorainen väittää.

MTV3:n toimittaja Mari Haavisto kertoo, kuinka viranomaiset eivät uskalla kertoa ongelmista leimautumisen pelossa.  Haaviston mukaan eräs poliisi kertoi hänelle, että kuulusteluissa maahanmuuttajat ovat suoraan myöntäneet, että Suomea käytetään hyväksi, koska laki mahdollistaa sen. Maahanmuuttoviraston johtajan Heikki Taskisen mukaan ”resurssipula pakottaa viraston antamaan myönteisiä päätöksiä sellaisillekin hakijoille, joiden kohdalla perheenyhdistämisen edellytykset eivät täyty”.

Somalian tilanne on ollut kireä jo niin pitkään, että en usko sen olevan syynä lisääntyneisiin hakemuksiin. Katse on käännettävä suomalaiseen sinisilmäiseen lainsäädäntöön. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio ennusti Kuntalehdessä nykytilanteen jo viime vuoden helmikuussa.

Päätelmän tulisi olla selvä kaikille riippumatta siitä, mikä väestöryhmä on kyseessä. Ulkomaalaislakiin on tehtävä muutoksia, jotka jarruttavat perusteettomien ja vilpillisten perheenyhdistämishakemusten määrää.

Vuorion mukaan ”jos kotouttamisesta ei huolehdita tai siinä ei onnistuta, joudumme kohtaamaan samanlaisia ongelmia kuin muissa maissa jo on. Kaupunkeihin syntyy isoja syrjäytyneitä ryhmiä, joilla ei ole yhteiskuntaamme mitään kiinnekohtia.”

Nykyhallituksen mukaan Suomi on Euroopassa kuin erillinen, ongelmille immuuni saareke. Tuntuu myös siltä, että somaleihin liittyvä asiallinenkin pohdiskelu saa joillakin sukat pyörimään ylikierroksilla.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu