Peliala on Suomen uusi Nokia

Teknologiateollisuuden kaksi puhutuinta
asiaa ovat olleet Angry Birds ja Nokia. Maailman suurin
matkapuhelinvalmistaja leikkaa suomalaista tuotantoaan, mutta samaan
aikaan espoolaisen pelikehittäjän Rovion iPhonelle suunnittelemista
vihaisista linnuista on tullut ilmiö.

 

Peliala on jo nyt taloudellisesti
maamme merkittävin kulttuurivientiala. Suomessa on noin 65 pelialan
yritystä, joista 15 syntyi viime vuoden aikana. Suomalaisten
pelinkehittäjien liikevaihto ylitti viime vuonna 100 miljoonan euron
rajan. Kasvuvauhti ei ole pysähtynyt edes taantuman aikana.
Liikevaihdon kasvu oli vuosina 2004-2008 16,8 prosenttia, mikä
ylitti neljällä prosentilla maailmanmarkkinan kasvun.

 

Vuonna 2010 pelejä myytiin Suomessa
108,6 miljoonan euron arvosta, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin
vuotta aiemmin. Aktiivisia pelaajia on Suomessa yli 1,6 miljoonaa ja
keski-ikä on 30 vuotta (HS 13.2.). Yli yhdeksänkymmentä prosenttia
pelinkehittäjien tuotannosta menee kuitenkin vientiin.

 

Suomessa on kaksi selkeää pelialan
keskittymää – pääkaupunkiseutu ja Oulu. Jälkimmäisessä ei
vielä neljä vuotta sitten ollut yhtään peliyritystä, mutta
nykyään ala työllistää yli sata henkeä. Kokonaisuudessaan
peliala työllistää Suomessa yli 2000 ihmistä. Työpaikoista
valtaosa on syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana.

 

Koulutukseen hakijoita on joka vuosi
ollut noin kuusi kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja. Kokeneita
työntekijöitä on täytynyt hankkia ulkomailta, vaikka tietotaitoa
olisi myös kotimaassa. Suomalainen vahva ohjelmointiosaaminen
kumpuaa tietotekniikan harrastajien suuresta määrästä ja
perinteikkäästä demoskene-alakulttuurista. Pelialan työ vaatii
korkeaa osaamista, jota on erittäin vaikea ulkoistaa halvemman
työvoiman maahan. Suomen pelialan keskuksen Neogamesin mukaan
työvoimapula on alan suurin yksittäinen kasvun este. Vuosittainen
tarve olisi 200-300 valmistuvaa henkilöä.

 

Päättäjät ja virkamiehet eivät
tunne tai ymmärrä pelialan potentiaalia. On kuin suomalainen olisi
ohjannut yhden Hollywoodin suurimmista kassamagneeteista, mutta
Suomessa häntä ei tuntisi kukaan. Pelialalle tulisi luoda sen
erityisluonteen ja vaatimukset huomioiva rahoitusmalli. Lähtökohtana
tulisi olla tuotteen oikeuksien säilyminen kotimaisessa
omistuksessa. Oikeuksia voitaisiin käyttää rahoituksen takuuna ja
markkinoinnin rahoitus on myös huomioitava. Toimenpiteet
tarkoittaisivat miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien panostusta
tuotteesta ja sen alustasta riippuen. Ala tarvitsisi myös
aloittaville yrityksille suunnattua erikoistunutta neuvontaa
markkinointiin, liiketoimintaan ja teknologiaan liittyvissä
asioissa.

 

Suomi ponnisti vaurauteen puun, paperin
ja puhelimien avulla (HS 20.2.). Suomella on kaikki eväät pelialan
suurvallaksi. Neljäs p on löytynyt – peliala on ”Suomen uusi
Nokia”.

 

 

Järjestän yhdessä Sanna Lauslahden (kok) ja Jyrki Kasvin (vihr) kanssa seminaarin pelialan tulevaisuudesta pe 8.4. klo 18-20. Paikkana on Espoon Entressen kirjasto. Tervetuloa!

 

Vapaaehtoinen ilmoittautuminen tilaisuuteen.

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu