Ajaako Venäjä Suomen Naton jäseneksi?

”On täysin selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon… johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä asianmukaisia vastatoimia”, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi uutistoimisto Ria Novostin mukaan tiedotustilaisuudessa jouluaattona.

Venäjä on omissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa doktriineissaan määritellyt Naton laajenemisen lähialueilleen uhkaksi, joten linjauksessa ei siinä mielessä ole mitään uutta. Zaharovan lausunto on uutinen siksi, että se yhdistetään Venäjän presidentin Vladimir Putinin joulukuun alussa esittämään vaatimukseen. Putin vaatii sotilasliitto Natolta kirjallista lupausta siitä, ettei se aio laajentua kohti itää. Euroopan unionin jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon.

”Suomen tilanne on muuttunut, koska Venäjä on latonut vaatimuksensa lännelle avoimesti pöytään. Suomen ja muiden sotilaallisesti liittoutumattomien maiden asema on muuttunut vaaralliseksi,” arvioi puolalainen tutkija Piotr Szymański Ylen haastattelussa 26. joulukuuta 2021. Szymański toimii tutkijana OSW-tutkimuslaitoksessa Varsovassa.

Ukraina ei ole EU:n eikä Naton jäsen. Ukrainalle kuuluvaa Krimiä miehittävä ja Itä-Ukrainassa sotiva Venäjä on tehnyt selväksi, että se ei hyväksy Ukrainan ulkopoliittista siirtymää kohti länsimaita. Tässä yhteydessä todettakoon, että Itä-Euroopan turvallisuustilanne vahvistuisi merkittävästi, jos Venäjä lopettaisi laajentumisen länteen ja vetäytyisi Itä-Ukrainasta.

On syytä epäillä, että Venäjän johto on huolissaan ennen kaikkea maansa sisäpoliittisesta kehityksestä. ”Ei ole totta, että Putin pelkäisi sitä, että Nato hyökkää Venäjälle. Putin ja Kreml pelkäävät demokratiaa, jota noudatetaan Nato-maissa. Putin pelkää, että demokratia tulee Venäjälle,” arvioi joulukuussa Latvian pääministeri Arturs Karinš. Venäjän toimet Ukrainaa kohtaan ovat aiemminkin liittyneet ukrainalaisten vaatimuksiin kansanvallasta ja lähentymisestä länsimaihin.

Uskon ja toivon, että Venäjän voimistuneet painostusyritykset saavat suomalaiset kannattamaan vahvemmin Suomen Nato-jäsenyyttä. Olen perustellut blogikirjoituksessani 27. elokuuta 2019, miksi Suomen on syytä liittyä sotilasliiton täysjäseneksi.

”Hiljattain on tullut vastaan useampi Nato-kantansa myönteiseksi muuttanut. Olisi mielenkiintoista, jos jokin media tekisi suuntaa antavan kyselyn siitä, onko Venäjän toiminta vaikuttanut suomalaisten näkemyksiin Natosta ja turvallisuudesta vai onko kyse kuplasta,” pohti kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen Twitterissä 25. joulukuuta 2021.

Laajalti herää kysymys, ajavatko Venäjän voimistuneet painostusyritykset Suomen viimein Naton jäseneksi? Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 45 prosenttia vastaajista katsoi, että Venäjän uhka Suomea kohtaan on kasvanut. Viime vuosina tehtyjen kyselytutkimusten mukaan ulkopoliittisen johdon esitys hakea Nato-jäsenyyttä voisi vaikuttaa vahvistavasti suomalaisten Nato-kannatukseen.

Muutosta on ilmassa mielipidevaikuttajien joukossa. ”Uskoisin, että suomalaisten Nato-kannatus lisääntyy Venäjän nykypolitiikan takia; jopa itse, no sillä ei merkitystä, olen muuttanut kantani viime kuukausien perusteella Nato-jäsenyyden tukijaksi. Mitä en aikaisemmin ollut,” twiittasi Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala 25. joulukuuta 2021. Haapala tunnetaan erityisesti teräväsanaisena kolumnisti Setä Arkadiana.

Suomessa hallitukset korostavat usein päätöksenteon perustuvan parhaaseen asiantuntijatietoon ja oppositiossa ollessaan puolueet vaativat hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita. MTV Uutisten ja Upseeriliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista upseereista noin 65 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyden kannatus upseeriston parissa on viime vuosina noussut, sillä neljä vuotta sitten jäsenyyden suosioksi mitattiin 61 prosenttia. Syystä tai toisesta Nato-jäsenyyden osalta ei kuunnella maanpuolustuksen asiantuntijoita.

Suomi on tietoisesti ajanut itsensä niin lähelle puolustusliitto Natoa kuin ilman jäsenyyttä on mahdollista yhteistoimintakykyään Ruotsin asevoimien kanssa ja vahvistamalla yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusvoimat sai vuonna 2017 uuden tehtävän, joka koskee kansainvälisen avun vastaanottamista ja antamista. Olen itsekin ollut kansanedustajana eduskunnassa hyväksymässä näitä kaikkia merkittäviä muutoksia.

Lännen kanssa lähentymisestä huolimatta on vielä pitkä matka siihen, että jokin Suomen seuraavista hallituksista esittäisi Nato-jäsenyyden hakemista. Jäsenyyshakemukselle pitäisi luonnollisesti olla myös tasavallan presidentin tuki, sillä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Eduskuntapuolueista vain kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. RKP on puolueohjelmansa mukaan “avoin prosessille, jonka tavoitteena on Nato-jäsenyys”. Muut eduskuntapuolueet joko vastustavat Suomen Nato-jäsenyyttä tai kieltäytyvät ottamasta siihen selkeää kantaa. Tässä vaiheessa kokoomus johtaa selvästi eduskuntavaalien kyselytutkimuksia.

”Suomen tulisi lähivuosina liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Haluamme ja uskallamme sanoa suoraan, mitä mieltä olemme,” kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on linjannut puoluekokouspuheessaan. Silti on kysyttävä: onko kokoomus valmis laittamaan täyden poliittisen painoarvonsa vaaleissa peliin Nato-jäsenyyden puolesta?

Tutkija Piotr Szymańskin mukaan Nato-jäsenyys huonontaisi Suomen suhteita Venäjään. ”Venäjän painostus voisi näkyä sotaharjoituksina, disinformaatiokampanjana, kyberiskuina ja sekaantumisena Suomen päätöksentekoon,” hän arvioi.

Jos kokoomus on pääministeripuolue niin Nato-jäsenyyden osalta keskeinen kysymys on, millaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa edustavat mahdolliset hallituskumppanit kuten sosialidemokraatit ja perussuomalaiset?

Nykylinjauksen mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton valtio, joka pitää oikeuden halutessaan hakea Naton jäseneksi. Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutumaton, sillä EU-jäsenyyden myötä on selvää, mikä on liittolaissuhteemme. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitänyt tärkeänä, että Nato ylläpitää avoimien ovien politiikkaansa. Nato-ovi on Suomelle virallisesti auki. Presidentti Niinistö on korostanut, että Nato-jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia.

Nato-sopimuksen viides artikla velvoittaa kaikkia jäsenmaita tulkitsemaan hyökkäyksen toiseen jäsenmaahan hyökkäykseksi niitä vastaan sekä ryhtymään tarvittaviin sotilaallisiin vastatoimiin. Mikäli Suomi olisi Naton täysjäsen, viides artikla velvoittaisi liiton muita jäseniä tulemaan apuun, jos joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi.

”Jokainen ruokkii krokotiiliä siinä toivossa, että krokotiili syö hänet viimeiseksi. Kaikki toivovat, että myrsky laantuu ennen kuin on heidän aikansa tulla nielaistuksi,” sanoi Britannian silloinen laivastoministeri Winston Churchill 20. tammikuuta 1940. Churchill kuvasi puolueettomien maiden asemaa vain puoli vuotta aiemmin alkaneessa toisessa maailmansodassa.

EU:n jäsenenä Suomi ei ole puolueeton maa, mutta asetammeko toivomme siihen, että krokotiili syö meidät viimeiseksi?

Julkisen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen päätöksestä hankkia F-35-hävittäjiä ovat harmissaan samat tahot, jotka halusivat luopua jalkaväkimiinoista ja vastustavat Nato-jäsenyyttä. Itse ajattelen, että onneksi hävittäjähankinnassa tehtiin oikea päätös.

 

(Kirjoitus on julkaistu alun perin Verkkouutisissa 27.12.2021.) 

+11
simonelo
Kokoomus Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

Kahden pojan isä. Länsi-Uudenmaan aluevaaliehdokas numerolla 131. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu