Elpymisrahasto haastaa talousryhdin

EU-komissio on esitellyt 750 miljardin euron elpymisrahaston, jolla ohjattaisiin rahaa koronakriisin heikentämien EU:n jäsenmaiden elvyttämiseen. Komission esityksen mukaan tästä 500 miljardia jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla. Vertailupohjaa  rahaston koolle saa siitä, että Saksa tukee maansa yrityksiä 1200 miljardilla eurolla.

Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi kansanvaltaisesti. Kannatan EU-jäsenyyttä. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole hyväksyneet liittovaltiomuotoista EU:ta, vaan itsenäisten kansallisvaltioiden EU:n, joka keskittyy talouden ja turvallisuuden edistämiseen. Suomalaiset ovat hyväksyneet EU:n nykyiset perussopimukset, joita komission esitys venyttää.

EU-komissio esittää rahastoa, joka ottaisi velkaa markkinoilta ilman tietoa siitä, miten velka maksettaisiin takaisin. Komission esittämä rahanjakomalli ei kerro kuinka tukea saaneet maat sitoutetaan uudistamaan talouttaan. Kun jo näin perustavanlaatuisiin kysymyksiin ei ole selkeää vastausta niin elpymisrahaston neuvotteluista voi ennustaa erittäin vaikeita.

”Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen, no bailout -säännöksineen. Samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti,” sanoi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Olen presidentin kanssa samaa mieltä. Komission esitykseen on kuitenkin puolueiden otettava kantaa.

Suomi ei saa olla EU:n ajopuu, vaan elpymisrahaston ehtoihin on vaikutettava yhdessä samanmielisten EU-maiden kanssa. Koronakriisin varjolla unioni ei saa tehdä mitään koronaan liittymätöntä.

Sipilän hallituksessa teimme hedelmällistä yhteistyötä niin sanottujen Hansaliiton maiden kuten Ruotsin ja Hollannin kanssa. Nyt Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta tekevät yhteistyötä keskenään. Miksi Suomi on jäänyt pääministeri Sanna Marinin johdolla ryhmän ulkopuolelle? Vihreistä jo tiedämme, että he kannattavat komission esitystä. Mikä on pääministeripuolue demareiden kanta komission esitykseen?

Elpymispakettia ei voi hyväksyä komission esittämässä muodossa.

EU:n elpymisrahaston on oltava tiukan ehdollista ja pääasiassa lainaa. Jokainen maa vastaa omista veloistaan. Tuen vastineeksi maiden on sitouduttava tekemään talousuudistuksia ja tasapainotettava valtiontalouttaan. On oikein, että kokoomus vaatii hallitusta kunnioittamaan Suomen perustuslakia ja EU:n perussopimuksia, kun neuvotellaan elpymisrahaston ehdoista.

EU:n on keskityttävä siihen, mikä hyödyttää unionin jäsenmaiden kansalaisia. Ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuminen EU:n sisämarkkinoilla hyödyttää viennistä elävää Suomea. Kaikki hyötyvät, jos koronakriisi ei aiheuta Eurooppaan pitkäaikaista taantumaa.

Koronakriisi kiihdyttää maailman ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta, minkä voi nähdä Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneissä suhteissa. Kiinan jalansija vahvistuu. Euroopan on luonnollisesti arvioitava koronatoimenpiteitä myös tästä maanosaamme laajemmasta näkökulmasta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan hallitus tukee ”vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia”. Arvoisa ministeri, vahvaa ja yhtenäistä unionia ei ole ilman jäsenmaiden kansalaisten tukea. Yksi merkittävä EU:n jäsenmaa päätti jo kansanäänestyksen jälkeen erota unionista. Iso-Britannian demokraattista päätöstä on kaikkien kunnioitettava.

Olisi pölkkypäiden politiikkaa antaa jäsenmaille eväitä uusiin irtiottoihin elpymisrahaston löysillä ehdoilla. Pidetään talousryhti suorana.