Elpymisrahaston hyödyllinen hölmö

EU-johtajat ovat historiallisen pitkäksi venyneessä kokouksessaan saaneet sovun unionin monivuotisesta budjetista ja väitetysti koronakriisiin liittyvästä elpymisrahastosta, josta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Hyvä päätös on että jäsenmaat ovat mukana hyväksymässä kunkin EU-maan investointisuunnitelman ja elvytysrahojen maksatuksen.

Neuvotteluissa vastahankaan olleet nuuka nelikko eli Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska saavat osana sopua EU:n jäsenmaksualennuksia yhteensä noin neljällä miljardilla eurolla. Ruotsin alennus on päälle miljardi euroa ja Tanskan on 322 miljoonaa. Suomi ei saa senttiäkään jäsenmaksualennusta. Itseasiassa Suomi arvioi  EU-jäsenmaksunsa nousevan tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kun ei vaadi niin ei saa. Suomi ei ollut pääministeri Sanna Marinin mukaan virallisesti osa nuukaa ryhmää, mutta ”samanmielinen” ystävä. Pääministeri sanakikkailee, sillä ei epävirallisessa maaryhmässä voi olla virallisia jäseniä.

”Suomi ei saa olla EU:n ajopuu, vaan elpymisrahaston ehtoihin on vaikutettava yhdessä samanmielisten EU-maiden kanssa”, linjasin blogissani 29. toukokuuta. Käytännössä Suomi jäi neuvotteluissa yksin. Tämä oli demaripääministerin valinta.

En ymmärrä Suomen neuvottelutaktiikkaa:

– Suomi ottaa poliittisen laskun nuukien esittämästä vastarinnasta, mutta ei saa lainkaan jäsenmaksualennusta

– Suomen kritisoiman elpymisrahaston tukia ei leikattu lainkaan, vaan nyt leikataan EU-budjetista (ympäristö, investoinnit, tutkimus ja terveys)

– Suomi saa arvion mukaan EU:n elpymisrahastosta 3,2 miljardia euroa ja Suomen maksut elpymispakettiin ovat 6,6 miljardia euroa vuosina 2021-2058

Vasemmistohallituksen mielestä tämä on hyvä diili, koska Suomi sai satoja miljoonia euroja maaseudun kehittämiseen. Ilmeisesti keskustapuolueella on kuin onkin vaikutusvaltaa hallituksessa kun 500 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen on demaripääministerin mielestä parempi diili kuin miljardia euroa jäsenmaksualennusta. Käytännössä erillistuella kompensoidaan budjetista leikattuja maataloustukia, joten Suomen maataloustuet pysyvät entisellä tasollaan.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen on täysin oikeassa arviossaan, että sopu on merkittävä voitto Saksan ja Ranskan ajamalle linjalle. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan jäsenmaiden epäluottamus toisiaan kohtaan kasvoi piirun verran. EU:n sisämarkkinat ja Euroopan turvallisuuden vahvistaminen ovat Suomelle hyväksi, mutta on käytävä perinpohjainen keskustelu siitä, että missä menevät poliittisen unionin hyväksyttävät rajat. Suomalaiset ovat hyväksyneet EU:n nykyiset perussopimukset, joita tämä ratkaisu venyttää vaarallisella tavalla.

Etelä-Euroopan maat syyttivät nuukaa nelikkoa ja Suomea elpymisrahastolla kiristämisestä. Nuuka nelikko saa lopulta tuntuvan EU-jäsenmaksualennuksen, mutta nuukien kanssa ”samanmielinen” Suomi maksaa vain poliittista laskua. Miksi Suomea pitäisi nyt kutsua?