Hallituksen koronastrategia jää epäselväksi

Lapsiperheessä korona-arki on vaikuttanut niin että en ole oikein ehtinyt kirjoittaa blogiini. Koronakriisin viimeisimmät vaiheet saavat minut avaamaan taas sanaisen arkkuni.

Koronakriisin alussa Marinin hallituksen strategiana vaikutti olevan laumasuojan muodostaminen väestöön. Kun 16. maaliskuuta julistettiin poikkeusolot ja kouluja suljettiin niin hallituksen strategiaksi näytti vaihtuneen matalan käyrän taktiikka eli ”Flatten the Curve”. Muutos oli tervetullut. Hallituksen tavoitteena vaikutti olevan rajoittaa koronaviruksen leviämistä niin että sairastuneiden määrä ei missään vaiheessa ylitä hoitojärjestelmän kapasiteettia.

Kirjoitin 21. huhtikuuta Twitterissä, että ”koronarajoituksia voitaisiin ryhtyä maltillisesti purkamaan”. Hallitus ilmoitti eilen uusista päätöksistä. Koulujen ja päiväkotien avaaminen 14. toukokuuta alkaen on perusteltua, sillä Suomessa on onnistuttu rajoittamaan tartuntojen määrää riittävästi, jotta rajoituksia voidaan asteittain purkaa. Kiitos kuuluu pääsääntöisesti järkevästi käyttäytyneille tavallisille suomalaisille.

Kesäkuun alusta alkaen 10 hengen kokoontumisrajoitus lievenee 50 henkeen. Ravintoloita ja kahviloita voidaan kesäkuussa avata hallitusti ja asteittain. Miksi ihmeessä ravintoloiden avaamisessa odotetaan kuukausi? Miksi hallitus katsoo, että lapset kyllä pystyvät pitämään kouluissa turvavälit, mutta aikuiset eivät siihen ravintoloissa pysty? Miksi suositus etätyöstä jatkuu kesän yli?

Nämä viikot käyvät hyvin kalliiksi Suomen taloudelle ja erityisesti ravintola-alalle. Hallituksen ylivarovainen linja pitää talouden rattaat puoliteholla. Kun on kyse poliittisesta päätöksestä niin kysymys kuuluu, että mikä puolue tai mitkä puolueet vastustivat nopeampaa ravintoloiden avaamista?

Valmiuslaki jää voimaan, mikä aiheuttaa esimerkiksi ravintoloitsijoille epävarmuutta, sillä yrittäjän mieleen jää kalvamaan, että entä jos hallitus myöhemmin palauttaakin rajoituksia. Ravintola-ala on saanut jo odottaa tarvitsemaansa koronatukea kohtuuttomat yli kolme viikkoa. Perustuslaillisiin oikeuksiin kuuluvan elinkeinovapauden rajaaminen oikeuttaa elinkeinoelämän saamaan valtiolta ja kunnilta tukea poikkeustilanteessa. Sillä olisi kielteisiä terveysvaikutuksia, että lukuisat yrittäjät menisivät konkurssiin ja tuhannet menettäisivät työnsä.

Tuoreimpien toimien jälkeen on epäselvää, että mikä on Marinin hallituksen koronastrategia. Pyritäänkö virustartuntojen määrä painamaan mahdollisimman alas vai tartuntavauhtia hidastamalla saada väestöön laumasuoja?

Marinin hallitus pohjaa uudet päätöksensä valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johdolla laadittuun raporttiin. Hetemäen työryhmän raportin mukaan tavoitteena on koronavirustartuntojen ”hallittu muttei liian voimakas hidastaminen”. Raportissa on 80 sivua tekstiä, mutta tämän tarkempaa kuvausta strategiasta ei löydy. Laumasuojaa ei raportissa mainita, mutta raportissa esitetyn arvion looginen johtopäätös olisi laumasuojan tavoitteleminen. Näiden purkutoimien myötä tartuntariski kasvaa, mikä olisi syytä sanoa suomalaisille suoraan.

Pääministeri Sanna Marinia (sd.) on julkisuudessa kiitelty selkeästä esiintymisestä. Pääministeri on keskustelemassa television ajankohtaisohjelmissa useina iltoina, joten pääministerillä olisi tilaisuus kertoa suomalaisille hallituksen koronastrategiasta juurta jaksain. Selkeiden sanojen lisäksi suomalaiset ansaitsevat pääministeriltä selkeää linjaa. Suomi tarvitsee strategian koronakriisin hoitoon ja sille selkeät arviointikriteerit.

Ministeri toisensa perään on kutsunut hallituksen toimia ”uudeksi normaaliksi”. Koronakriisi ei vie Suomea ”uuteen normaaliin”, vaan hetkelliseen ”uuteen epänormaaliin”. Koronakriisi päättyy ennemmin kuin myöhemmin. Vaikka talousvaikutukset tuntuvat vielä pitkään, elämä alkaa pölyn laskeuduttua soljua tuttuja uomiaan. Ihmiset tarvitsevat töitä ja yrittäjähenki kestää koettelemukset. Elämä voittaa. Talouden rattaiden ja työpaikkojen syntymisen vauhdittamiseksi tuloverotusta on kevennettävä ja kotitalousvähennystä korotettava väliaikaisesti. Suunnitellut tie- ja ratahankkeet kuten Turun tunnin juna on toteutettava.

Suomen julkisen talouden velka voi tänä koronavuonna kasvaa jopa yli 20 miljardia euroa. Koronakriisin varjolla vasemmistopuolueet haluavat, että Suomi harjoittaa jatkossa vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Li Andersson esitti jo oman vappusatasensa, joka annettaisiin kaikille. Keskustaoikeiston on oltava hereillä. Kriisit ovat historian saranakohtia ja vallassa on vasemmistohallitus. Mitä tekee hallituspuolue keskusta?

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu