Idan puolella
Osa Teollisuusliiton julistaman kolmiviikkoisen lakon piiriin kuuluvista tehtaista on toiminnassa, sillä useat työntekijät ovat päättäneet olla välittämättä käynnissä olevasta lakosta. Yksi heistä on Heinolassa Versowoodin liimapalkkitehtaalla työskentelevä Ida Seppälä, 23, joka on kertonut kohtaamastaan epäasiallisesta kohtelusta. Seppälän mukaan haukkuminen ja uhkailu kohdistui muihinkin ”rikkureihin”.
”Minua on uhattu myös sillä, että en tule koskaan saamaan mistään yrityksestä töitä, jos lähden Versowoodista, koska olen rikkuri,” sanoi Seppälä. Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartasen mukaan leimautuminen rikkuriksi voi olla merkittävä, ”elinikäinen leima”.
Tämä ei ole Suomi vuonna 1970, vaan Suomi vuonna 2020. Ja kyse on vieläpä henkilöstä, joka ei kuulu liittoon.
Alapartasen mukaan ”kaikki nämä työt ovat lakon alaisia, jolloin myös kaikki henkilöt, jotka yrityksessä työskentelevät, ovat rikkureita riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.” Tämä on Teollisuusliiton virallinen linja armon vuonna 2020.
Harjavaltalaisen Puustelli Goupin pääluottamusmies Kai Hyrynkangas sanoi Satakunnan kansassa, että ”myöskään liittoon kuulumattomilla ei ole asiaa töihin. Se on tehty selväksi”.
”Rikkurit vastaavat omista teoistaan. He tietävät, miten heille käy,” linjaa pääluottamusmies Hyrynkangas. ”Mitä se sitten on, ei kannata laittaa lehteen.”
Alapartanen kuuluu ja myös Hyrynkangas kuuluu vasemmistoliittoon. Kummatkin ovat toimineet Puuliitossa Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitossa. Hyväksyykö vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin tällaisen toiminnan työntekijöitä kohtaan? Entä pääministeri ja demareiden puheenjohtaja Sanna Marin? Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuuluu sosialidemokraatteihin.
Korporaatioiden on korkea aika vakavasti pohtia, että miten työelämässä toimitaan 2020-luvulla. Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on selkeästi linjannut, että ammattiliitot eivät voi asettaa lakkoon kenenkään liittoon kuulumattoman työntekijän työtä.
Jokaisella on oikeus työntekoon ilman kiusaamista ja häirintää. Olen Idan puolella.
Rikkuri hyötyy siitä, että toiset taistelevat hänenkin työehtojensa puolesta. Itse ei ota mitään vastuuta toiminnastaan, vaan pettää porukan. Siksi tällaista ei työpaikoilla arvosteta.
Rahalla saa tietysti porukkaa häsäreitä levittämään ja mielipiteitä muokkaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se ole ennemminkin niin päin, että se ”porukka” vaatii että heidän taistelemansa työehdot sitovat myös sitä ”rikkuria”?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, työehtosopimukset ovat liittojen neuvottelemia. En usko, että Elokaan tietää, mistä puhuu.
Ilmoita asiaton viesti
No sittenhän voivat siinä samalla lakkoillessa vaatia, että jatkossa työehtosopimus ei koske enää rikkureita. Jotenkin luulen että saavat sen läpi.
Ilmoita asiaton viesti
”Työehtojen puolesta taistelussa” ja ”vastuun kantamisessa” kolikossa on myös kääntöpuoli. Idan sanoin:
”Me toimimme vientiteollisuudessa, jossa ulkomaiset tilaajat tuskin ymmärtävät sitä, että tilaukset sakkaavat sen vuoksi, että me tappelemme täällä muutamista kiky-tunneista ja minimaalisista palkankorotuksista, jos samaan aikaan Japanissa rakennustyömaat seisovat. Ja jos Suomessa toimitusvarmuus kärsii, silloin on helppo ymmärtää, että japanilaiset ostavat jatkossa liimapalkkinsa Virosta tai Puolasta… …Nykypäivän työnantajat ymmärtävät kyllä sen, että firman tulos syntyy siitä, että työntekijät voivat hyvin ja ovat motivoituneita.”
Varmasti lakkoilijoillekin ne työt maistuu, vaikka vastuun työpaikkojen säilymisestä on kantanut se vastapuoli. Mutta tälläistä ei ammattiliitoissa arvosteta.
”Vientiyritykset tuovat Suomelle todella paljon verotuloja, joilla tämän maan palvelut pyörivät. Se vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti, ja minusta tuntuu siltä, etteivät kaikki oikein näe tätä kokonaisuutta.”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/f4826248-a9ba-42b9-84de-8664ac05c9b0
Ilmoita asiaton viesti
Monia epämääräisiä mafiahenkisiä sakilaisyhdistyksiä voidaan onneksi nyky-Suomessa seurata ja asettaa tarvittaessa jopa toimintakieltoon, mutta salattua ay-vallan väärinkäyttöä ei ole paikoin hillinnyt mikään. Esimerkiksi kun on oltu Idän puolella eikä Idan…
”Jokaisella on oikeus työntekoon ilman kiusaamista ja häirintää” – teoriassa. Yhdenmukaisuuslain kunnioittaminen kun ei ole aina laillisina neuvotteluosapuolina esiintyvien poppoiden päällimmäisiä huolia henkilöstöasioitakaan sovittaessa. Tämä ei ole Suomi vain 1900-luvulla, vaan myös Suomi tällä vuosituhannella.
Ay-liitoilla on lisäksi monen suuren työyhteisön kulttuurissa erilaisten henkilöstönsisäisten verkostojen ja epävirallistenkin liittoutumien kautta paljon vakiintunutta käytännön valtaa myös johdossa, varsinkin julkisyhteisöissä. ’Neuvottelukartelli’ voi tällaisessa tilanteessa kaapata myös hallitusvaltaa itselleen. Joskus on myös uhrattu joitain pienempiä intressejä kuten yksittäisen työntekijän oikeusturva. Esimerkiksi yt-tilanteissa se riippuu joskus käytännössä täysin henkilösuhteiden ja aatteellisen liittolaisuuden laadusta ay-väen ja muiden työyhteisössä vaikuttavien aatteellisten järjestöjen kuten ulkopoliittisen ystävyysseurankin suuntaan.
On siis merkkejä siitä, että osa radikaalimmasta paikallisesta ay-järjestötoiminnasta on ikään kuin vanhan lukkarinrakkauden pohjalta merkittävältäkin osin venäjämielisen painostuslobbyn käsissä, joilla näyttäisi olevan kytköksiä myös äskettäin vankeustuomion saaneen dosentti Johan Bäckmanin tukijoukkoihin. Ainakin erääseen suureen valtionvirastoon liittyvässä esimerkkitapauksessa on nähtävissä selviä linkkejä myös ’neuvostovastaisen’ mielipiteen ilmaisun ja poliittisen irtisanomistapauksen välillä. Erottamisvaateiden perusteluna 2009 virkamiehen intranetiin kirjoittama lausuma ”Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan ja miehitti Viipurin läänin omalla väellään talvisodan ja jatkosodan jälkeen”.
Tuota lausumaa väitettiin ”rasistiseksi ja venäläisvastaiseksi”, ja toiseksi potkukriteeriksi paljastui toisen virkamiehen (tri Johan Bäckmanin) ’halventaminen’ etuliitteellä ’desanttidosentti’.
Ks.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/264420-umn-tuomioja-ja-susiluotoko-ainoat-poliittisen-vammauttamisen-nayttamolla/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/rescordis/264522-valitaanko-tilastokeskukselle-seka-puolueeton-etta-aikaansaapa-paajohtaja/
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointi ei synny lakkoilemalla, vaan työtä tekemällä!
Ilmoita asiaton viesti